Kirjavisa 7

Arvoisa Visaisäntä, Nyt tuli osuma, sillä viimeisi ovat olleet aivan liian vaikeita kuten Marlowekin. Kyse nyt tällä kertaa on todellakin maailmankirjallisuudesta ja samalla itselleni merkittävästä kirjallisuudesta ja juuri tämän kirjalilijan teosten kautta. Kun opiskelin 70-luvulla Brysselissä, niin yliopiston vaatimusten mukaisesti ohjelmassa oli myös pakkoflaami. Nyt tässä astui kuvaan m. tämä teos kirjailijan muiden teosten myötä. Kirja, kuten useat tekijän teokset, oli käännetty flaamiksi, virallisesti hollanniksi. Olin niitä aiemmin lukenut niin suomeksi kuin tankannut ruotsiksi, mutta olivathan ne tuttuja kuitenkin. Siinä minä sitten luin rinnan Laila Järvisen suomennosta, alkuperäistä ruotsiksi kirjoitettu ja flaamin kielistä teosta, niin ja opin kuin opinkin riittävästi pakkoflaamia. Se oli kuitenkin iloinen asia, sillä silloin valaistuin kirjoittajan syvällisestä ja hyvin inhimillisestä filosofiasta. Juuri kirjailijana ja kuvataitelijana esiintynyt kirjailija on minun mielestäni erityisesti syvällinen filosofi, joka on tuottanut kauneinta kuvaa ja upeinta tekstiä, mitä suomalaisessa filosofiassa on tuotettu. Niin tämä minun johdattelijani flaamin kielen salaisuuksiin oli tietenkin Tove Jansson ja hän huikaiseva teoksensa kolmikkona Mumintrollet på kometjakt, Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Een komeet boven Moeminvallei. Tulevaa kesää toivotellen ja pysytään terveinä ja uskotaan hallituksen näkemyksiä.

Ongelmanuori

Teemu Keskisarja Hulttio Gustaf Mannerheimin painava nuoruus Siltala, Helsinki 2016, 288 sivua ISBN 978-952-234-385-7 Tunnustan avoimesti, että olen suuresti mieltynyt dosentti Teemu Keskisarjaan tyyliin ja tapaan kirjoitta asiallisia, tieteellisesti relevantteja teoksia ilmoista historiassa ja historian tekijöistä. Niin mielelläni tekisin Keskisarjasta historiankirjoituksen professorin, joka olisi kaikkien maamme yliopistojen historianlaitosten yhteinen virka, sillä hän jos kukkaan, osaa kirjoitta tekstiä, jota lukee mielellään iin historian ammattilainen kuin harrastajakin. Lisäksi olen antanut itselleni kertoa, että Keskisarjan teoksen myyvätkin kohtuullisen hyvin, sekin todistaa tekstin puolesta. Tämän kirjan kohteesta, eli Suomen marsalkka Gustaf Mannerheimista on kirjoitettu varmaan enemmän kuin kenestäkään muusta eli elävästä tai edesmenneestä suomalaisesta. Jostain oli lukevinani, että hänestä on yli 300 elämäkertaa, ja se on todella paljon. Kirjoittajat ovat olleet kritiikittömästi ja intohimoisesti Mannerheimin puolesta tai sitten häntä vastaan. On kutenkin hienoa lukea Keskisarjan tekstiä, joka soljuu hienon lukukelpoisena läpi koko kirjan, jossa ei asetuta kumpaankaan ääripoteroon, vaan ollaan tiukasti asiassa, ja niin on hyvä. Kuten teoksen alaotsikko tiukasti määrittelee, niin kyse on nuoren Mannerheimin olemisesta ja elämisestä. Tosin kirjan nimi hulttio on hivenen laajempi ja pitää sisällään huomattavasti pidemmän ajankulun. Teos voidaankin jakaa seuraaviin osasiin. Aika ennen Haminaa, aika Haminassa, aika Haminan ja Pietarin välissä sekä aika Pietarissa. Ihan lopussa on vain…

Kieltä oppimaan – oikeasti hei!

Marju Markkanen”Hei, mä opin tän asian enkuks!”Toimintatutkimus ympäristötiedon ainesisältöjenja vieraan kielen oppimisesta sekä opettamisestaenglanninkielisessä oppituokiossaTurun yliopisto,Turku 2012165 sivua Kyseessä on Turun yliopistossa tarkastettu kasvatustieteen oppialaan kuuluva väitöskirja, joka on paperiversiona myynnissä, mutta myös saatavissa e-kirjana (PDF-muodossa) osoitteesta: https://www.doria.fi/handle/10024/84799. Olen pitkään toiminut itse koulussa, jossa käytettiin koko kahdentoista vuoden opiskeluista puolen vieraskieliseen opetukseen tai oikeammin vieraalla kielellä tapahtuvana opetukseen. Juuri sisällön opettaminen vieraalla kielellä on tutkimuksen keskeinen ajatus. Kun vielä väittelijä kuuluu ystäväpiiriini ja varsinkin hänen kummitätinsä, niin sekin on omiaan herättämään mielenkiitoni kyseistä opinnäytettä kohtaan. Tietenkin otos on hyvin suppea, mutta se kuitenkin kertoo omaa vääjäämätöntä kieltään sisällön opettamisesta vieraalla kielellä ja sen suuresta hyödystä oppilaan oppimisen kannalta. Oppimistapahtuma saa oppilaan mukaansa entistä intensiivisempään oppimiseen ja siten oppimistulokset paranevat koko rintamalla. Tutkija oli köyttänyt aineistona oman koulunsa oppilaita ja verrokkiryhmänä oli perinteisesti opetettu musiikkiluokka, jonka oppilaat ovat jo valikoituneita ja yleiseltä lähtötasoltaan parempia ja usein jopa motivoituneempiakin. Seuranta-aika on toki melko lyhyt, mutta etuna on saman opettajan käyttäminen molempien ryhmien opetuksessa ja tiukasti pidetty oppimispäiväkirja. Tulokset ovat, ainakin oman kokemukseni mukaan, todella yleispäteviä ja siten koko koululaitokseen ja sen opetukseen sovellettavia. Vieraalla kielellä tehty sisällöllinen opetus ei parantanut vain kielen oppimisen tuloksia, vaan se paransi myös kaikkia muitakin tuloksia. Oma…