Jarmo Peltola
Pääradan ja kolmostien kunta
Janakkalan historia 1866 – 2014
Janakkalan kunta 2015
471 sivua

Paikallishistoria ovat yleensä lukijalle tavattoman puuduttavia ja epämielenkiintoista luettavaa. Eikä syy ole välttämättä lukijassa. Usein nämä teokset hankitaankin vain kirjahyllyn täytteeksi, ollaan me niin vaan paikallishenkisyyttä korostavia periaatteella. Itselleni paikallishistoriat ja kylähistoriat ovat mielenkiintoista luettavaa ja ovat todella mielenkiintoisia tietolähteitä. Usein kirjoittaja on todella suuren urakan edessä ja lähdemateriaali on hyvinkin moninaista.

Janakkalasta on kirjoitettu aiemmin kaksi pitäjänhistoriaa. Veikko Kerkkonen kirjoitti vuonna 1931 ilmestyneen historiateoksen ja hän uudisti sen totaalisesti vuonna 1976. Nyt kyseessä siis on kolmas versio, jonka oli tarkoitus keskittyä uuden kunnallislain voimaantulon jälkeiseen historiaan, siis tavallaan Janakkalan historiaan vuoden 1866 jälkeen. Lisäksi useista Janakkalan kylistä on ilmestyneet omat kyläkirjansa ja jo vuodesta 1951 alkaen on ilmestynyt vuosittainen, sekä mennyttä ja olevaa käsittelevä Janakkala ennen ja nyt vuosikirja.

Lehtitietojen mukaan teoksessa on pyritty kuvituksen monipuolisuuteen ja siitä on todella onnistuttu. Teos on täynnä lukuisia koko aukeaman kuvia ja pienempiäkin. Taitolta on vaadittu todella paljon, että kuvista muodostuisi jonkinmoinen synteesi teoksen kirjalliselle sisällölle. Yleensä kuntahistorian pakkopullasta ei ole päästy eroon tälläkään kertaan, sillä kunnan hallinnon henkilökuvia on teoksessa runsaasti. Kuten sijansa ovat saaneet myös keskeiset kunnalliset luottamustoinen- sekä viranhaltijat. Ne ovat yleensä tyypillisiä perinteisesti toteutetulle kuntahistorialle.

Mitä on ollut tekijän tarkoitus kirjoittaa Janakkalan kunnan historiasta? Sillä juuri vuoden 1865 kunnallisasetuksen voimaantulon jälkeistä aikaa teoksen on tarkoitus kartoittaa. Oikeastaan historian kirjoittajalle annettu tehtävänasettelu on jo ollut hivenen pielessä. Jos esimerkiksi otetaan hiljan eli vuonna 1996 ilmestyneen kirjan Vesilahti 1346 – 1996, jonka on toimittanut Helena Honka-Hallilla. Tämä kirja ei ole yhden tutkijan tekemä monogragia, vaan kokoelma tieteellisesti kunnianhimoisia artikkeleita, jotka perehtyvät käsittelemäänsä kysymykseen hienosti ja tehokkaasti.

Ehkä oli ollut muutaman toimikunnan lisäkokouksen paikka pohtia juuri tällaisen toimitetun kokoomateoksen kirjoituttamista. Valitettavasti näin ei jostain syystä haluttu toimia, ja nyt Historian on oikeastaan melko yksitotinen ja jopa yksitoikkoinen luettava.

Mutta mitä kirja sitten sisältää? Päällimmäiseksi mielikuvaksi jäi, että teos on eräänlainen Janakalassa toimivien ja toimineiden yritysten yrityshistoriikki, tosin kollektiivinen sellainen. Jo virallisesti kirjasta on jätetty kokonaan pois kulttuuri, urheilu ja muu vapaa-aika. Osittain tämä koskee tietysti myös poliittista toimintaa ihan perustasolla, eli kansalaisten omaehtoisen aktiviteettinä.

Pienen kuriositeettina voitaisiin mainita, että meillä Suomessa perustetiin 1880-luvulla vain kaksi työväenyhdistystä maalaiskuntaa. Toisen yhdistyksen maalaiskunta muutti myöhemmin kauppalaksi ja 1960-luvulla kaupungiksi. Tämä oli Forssan työväenyhdistys, joka sai nimeä koko SDP:n perustamisen paikkana. Toinen tuolloin maalaiskunnassa perustettu työväenyhdistys on Leppäkosken työväenyhdistys, joka yhä toimii maalaiskunnassa. Oikeastaan tämä on eräänlainen saavutus vailla vertaa. Juuri syvällisempi analyysi esim. työväenyhdistyksistä kansalaismielipiteen kokoajina ja muokkaajina, olisi ollut keskeistä kun selvitellään vuoden 1918 tapahtumia ja jopa sodanjälkeisen kansalaisyhteiskunnan rakentamista. Tässä rakentamisessa on mainituilla yhdistyksillä ollut merkittävä osansa.

Kansalaissota jää Janakkalankin kannalta merkittävänä tapahtuma ehkä liian vähälle käsittelylle. Pohtihan akateemikko Eino Jutikkalakin aikoinaan kysymystä, että miksi Janakkala selvisi paljon pienemmin auroin kansalaissodasta kuin vastaavan kokoinen yhteiskuntarakenteeltaan melko samanmoinen Sääksmäki?

Kansalaissodan puuttuvan problematisoinnin lisäksi olisi ollut mielenkiintoista lukea, että mitä todellista hyötyä nykyisin on rautatiestä? Mikä merkitys on alueen halkaisevalla moottoritiellä? Miten kunnan eri osia on kehitetty? Onko kehityksessä ollut tasapuolisia. Mitä tapahtui aikoinaan Tervakosken alueen itsenäistymiskysymykselle? Mikä rooli oli varhain alkaneella kansakoululla Janakkalan kehitykselle ja yhteiskunnan rauhallisuudella. Olihan eräs kansakoulun isistä vakaasti sitä mieltä. että koulutus poistaa suurimman osan yhteiskunnallista ongelmista ja saa aikaan vain positiivista kehitystä ja yhteiseloa. Juuri esim. kansakoulun varhainen tulo pitäjään olisi ollut syytä käsitellä perusteellisemmin ja enemmän kysymyksiä esittäen.

Ehkä mielenkiintoisinta olisi ollut pohtia juuri hiljan tehtyjä arkeologisia löytöjä. Ehkä Hakoinen ei ollutkaan Hämeenlinnan edeltäjä, sillä se oli paikkana mahdoton esim. hevosten säilytykseen? Vieressä oleva hankaistenmäki, josta on tullut esiin mielenkiintoisia löytöjä, saattaisi olla ennemmin Hämeen linnan edeltäjä. Juuri tällaiset puutteet olisi todennäköisesti estetty hyvin toimitetulla kokoomateoksella, jossa kirjoittajina olisivat olleet eri alojen asiantuntijat. Yhden Janakkalan suuruisen kunnan 150 vuotisen historian kirjoittaminen on liian moniulotteinen ja liian monen alan asiantuntemusta vaativa tehtävä. Ei sellaiseen nykyisin kukaan pysty kun on vielä aikataulutkin työn tekemiselle.