Kirjavisassa Edith

13.11.2017

Arvoisa visaisäntä, nyt meni kisa mielenkiintoiseksi, kun kohteeksi osui maamme merkittävin runoilija, joka käytti kuitenkin runoissaan sitä toista kotimaista. Hän on varmaan myös kansainvälisesti tunnetuin runoilijamme.

Kun pieneen harrastusteni piiriin kuuluu myös Wikipedian erikielisten ja samaa asiaa käsittelevien artikkeleiden lukeminen, niin tämä runoilijamme on päässyt osaksi 30 eri kielialueen wiki-kulttuuria. Hyvinkin erikoisilla kielillä, ns. suurten kielten lisäksi, on artikkeleilla kohteesta kirjoitettu. Mainitaan esimerkkeinä baski, arabia, etelä Azerbaidžan, katalaani, länsi mari, malaji, oksitaania, zazaki jne. Kuitenkin lähteet mainitsevat, että runoilijan hengentuotteita olisi Suomen itsenäisyyden aikana käännetty yli 40 eri kielelle.

Jostain kumman syystä ruotsalaiset ovat pääsääntöisesti omineen kirjailijan omakseen, tosin myöntävät hänen olevan finlandssvensk poet. Tätä asennetta kuvaa hyvin myös ruotsinkielinen wikiartikkeli, joka on todella lähes täydellinen kertomus kirjailijasta, hänen elämästään ja tuotannostaan. On mahdollista, että runoilijan suomen taito oli kohtalaisen heikko, mutta ruotsiksi hän kirjoitti runonsa ja koulussa oli opittu niin venäjä kuin saksakin.

Usein hänet mainitaan ensimmäiseksi modernistisen suunnan runoilijaksi Suomessa, mutta hänet tosi luetaan myös ensimmäisten modernistien joukkoon myös Ruotsissa. Hänen runoudessaan on voimakkaita vaikutuksia ranskalaisesta symbolismista, saksalaisesta expressionismista sekä venäläisestä futurismista. Yhdessä Hagas Olssonin kanssa runoilijamme toi taiteeseen oalta osaltaan käsityksen ”nya arten”.

Hänen tuotantonsa on varsi rajattu, joka tietenkin johtuu varhaisesta, vuonna 1923 tapahtuneesta kuolemasta. Pitkään sairastuttuaan hän kuoli tuberkuloosiin ja oli kieltäytynyt parantolakierteestä jo vuosia ennen kuolemaansa.

Kyseinen runo Pohjolan kevät on vuonna 1929 ilmestyneestä suomennoskokoelmasta Levottomia unia: Runoja, jonka hienot suomennokset on tehnyt runoilijana tunnettu Uuno Kailas. Kun kääntäjänä oli suomen kielen todellinen mestari, niin alkuperäisen tekstin on kirjoittanut Raivolan runoruhtinatar Edith Södergran (1892 – 1923). Alkujaan runo on ilmestynyt vuonna 1916 kokoelmassa Dikter.

Miten hienosti Kailas onnistuukaan kääntämään runon ruotsista suomeksi, niin siitä todisteena runo alkuperäisessä asussaan:

Nordisk vår

Alla mina luftslott ha smultit som snö,
alla mina drömmar ha runnit som vatten,
av allt vad jag älskat har jag endast kvar
en blå himmel och några bleka stjärnor.
Vinden rör sig sakta mellan träden.
Tomheten vilar. Vattnet är tyst.
Den gamla granen står vaken och tänker
på det vita molnet, han i drömmen kysst.

Pohjolan kevät

Kaikki pilvilinnani ovat lumen lailla sulaneet,
kaikki unelmani ovat veden lailla valuneet pois,
ja kaikesta siitä, mitä rakastin, on jäljellä ainoastaan
sininen taivas ja muutamia kalpeita tähtiä.
Tuuli liikkuu hiljaa puiden lomassa.
Tyhjyys lepää. Vesi on vaiti.
Vanha kuusi valvoo ja muistelee
valkoista pilveä, jota se on suudellut unessa.

Lähde: Södergran, Edith 1929: Levottomia unia: runoja. Suomentanut Uuno Kailas. Tulenkantajain osakeyhtiö, Helsinki

No Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.