Filosofiaa jokamiehelle
Yleinen / 15.7.2019

Wolfram Eilenberger Taikurien aika: Filosofian suuri vuosikymmen 1919 – 1929 Zeit der Zauberer: das große Jahrzehnt der Philosophie 1919 – 1929 Suom. Tommi Uschanov Siltala, Helsinki, 2019, 399 sivua Yleensä saan mielenkiintoisia lukuvinkkejä professori Jukka Kemppisen blogista ja niitä innokkeita on vuosien mitään ollut lukuisia. Ajatuksen tämän kirjan lukemiseen löysin kuitenkin Jorma Mellerin kirjoittamasta Uuden Suomen blogista. En voi olla kuin kiitollinen hänelle saamastani hienosta lukuvinkistä ja valtavasta lukunautinnosta. Blogia seuraavaan keskusteluun, joka oli harvinaisen sivistynyt ja rauhallinen, sekä asiantuntevaa, osallistui myös kirjan suomentanut filosofi Tommi Uschanov. Suomentajan työsarka on ollut massiivinen, sillä kyseessä on todella moni-tahoinen filosofinen teksti ja kun lisäksi teos sisältää paljon lainauksia kohteiden kirjoituksista, jotka ovat vielä vaikeampi kääntää. Tällaisia keskusteluita netissä olisi syytä harrastaa ja lopettaa vihan kylväminen ja yleinen muiden syyttely. Suomentaja Tommi Uschanov esittää tieten tai tietämättään tällä työllään hienon ja merkityksellisen puheenvuoron suomen kielen käyttämiseksi myös tieteen kielenä. Valitettavasi meillä yhä enenevässä määri on pyrkyä käyttää ralli-amerikkaa tieteenkinkielenä, tarkoitan sitä ns. englantia, joka on Ammerikassa puhuttua ja käytettyä. Niin ja sitäkin huonosti osaten. Kuin mahtavana merkkinä tästä suomentaja on kirjoittanut hienosti termin elävälle kielellemme ja sulkeisiin liittänyt alkuperäisen saksankielisen termin. Näin Uschanov todistaa meille, että todella vaikea filosofinenkin teksti voidaan kirjoittaa suomeksi,…

Elämme vaarallisia aikoja

Tarmo Kunnas Fasismin lumous Eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana Ateena 2013, 686 sivua On olemassa kirjoja, joista en pidä, jopa jätän lukemisen kesken kirjan suuren typeryyden tai muuten vaan huonon kirjoittamisen tähden. Toisaalta on valtaisasti enemmän kirjoja, joita minä pidän jopa intohimoisesti ja luen niitä jopa useaan kertaan. Tällainen kirja on esimerkiksi Primo Levin esikoisteos Se questo è un uomo eli Tällainenko on ihminen. Isotkaan teokset, joissa sivuja on runsaasti, eivät ne minua pelota. Haluaisin kovasti lukea uudelleen mm. Histoire génèral des civilisations –teoksen kaikki 7 osaa ja noin 6500 sivua. Kirja oli tenttivaatimuksia yliopistossa ja yksi niistä tenteistäni, johon luin suurella innostuksella. Myös tämä emeritusprofessori Tarmo Kunnaksen melkoinen jättiteos kuuluu eittämättä tähän innostuksella ja mielenkiinnolla luettaviin kirjoihin. Samalla se vertautuu eräällä ja ehkä voimakkaallakin mielikuvatasolla toisen emeritusprofessorin, eli Matti Klingen kirjoituksiin, niin päiväkirjoihin, elämänkertoihin kuin muuhunkin tuotantoon. Tämän yhteisen vaikutelman takana lienee se hyvin yksinkertainen asia, että molemmat emeritukset osaavat käsitellä koko eurooppalaisen kulttuurin laaja aluetta niin kielellisesti kuin emotionaalisestin ja eivät ole vain amerikankielisen maailman tuottaman tiedon varassa, eli he osaavat ajatella eurooppalaisilla aivoillaan. Kun jotain termiä käytetään ylen holtittomasti ja siitä on tullut eränlaisen kirves ja lyömäase, niin se menettää osittain merkityksensä. Varsinkin post-sovieettisessa kulttuurissa…