Opiskelijaliikkeen pieni historia

Alain Monchablon Histoire de l’UNEF de 1956 à 1968 Presses Universitaires de France, 1983 208 sivua Olin lupautunut kirjoittamaan Ranskan ja eritoten Pariisin opiskelijoiden mielenosoituksista Yhdysvaltojen Vietnamissa käymää sotaa vastaa. Tässä yhteydessä tietenkin piti hankkia asiaa käsittelevää materiaalia. Ehkä eräs parhaista mahdollisuuksista on ranskalaisen Amazonin palvelut ja eritoten sen käytettyjen kirjojen myynti. Se on helppoa ja vaivatonta, lisäksi hinnat ovat pääsääntöisesti erittäin edullisia ja postikulutkin kotimaisia kuluja pienempiä. Näin tuli hankittua tämäkin nyt käsittelemäni kirja. Kuten jo kirjan otsikostakin voi huomata, niin se käsittelee vain lyhyttä vähän yli kymmenen vuoden vaihetta järjestön sotavuotisessa historiassa. Tosin tuohon aikaan sijoittuu kaksi merkittävään tapahtumaa, joiden vaikutus opiskelijoiden elämään oli merkittävä. Ensimmäisenä merkittävistä tapahtumista oli Algeria sota, jossa maan asukkaat halusivat karistaa hartailtaan Ranskan siirtomaavallan. Aiemman Ranskan kokeman konfliktin aikana eli ns. Indokiinan sodan puitteissa eivät ranskalaiset opiskelijat olleet juurikaan aktiivisia tuon sodan vastustamisessa. He jopa reagoivat melkoisen negatiivisesti Indokiinasta tulleisiin opiskelijatovereihinsa. Yleensä tuos Vietnamin ensimmäiseksi sodaksi kutsuttu ei juurikaan herätellyt ranskalaisia tai saanut heitä kadulle. Ehkä kirjailija ja filosofi Jean Paul Sartre oli todella yksin kritisoidessaan sodan tapahtumia. Tässä hallituksen ja sodan vastaisessa taistossa opiskelijat ja samalla myös heidän edustayhdistyksensä, varsinkin UNEF, omaksuivat aivan uuden asenteen reagoida asioihin. Alkoi opiskelijoiden yhteistyön ja toiminnan…

Elokuva ja pasifismi 30-luvun Ranskassa
elokuva , Historia , Ranska / 21.1.2015

Vincent Lowy Guère à la guerre ou pacifisme dans le cinema française (1936 – 1940) Madeleine Rebériouc (preface) Raymond Chirat (postface) L’Harmattan Paris, 2006, pages 228 ISBN : 2-296-00838-0 Ensimmäinen maailmansota 1914 – 1918 jätti melkoiset arvet ranskalaiseen yhteiskuntaan, varsinkin sen henkiseen selkärankaan. Olivat todella suuret ja satoja tuhansia ihmishenkiä vaatineet taistelut riehuneet pohjoisen Ranskan alueella. Vieläkin ovat hyvin esille Chemin des Dames’in eli Naisten tien (http://fr.wikipedia.org/wiki/Chemin_des_Dames) valtavat mäkilinnoitukset, joiden vanhoihin kalkkikiviluoliin saksalaiset vetäytyivät ja josta he tulittivat tasangolla ryntääviä ympärysvaltojen joukkoja. Se oli julmaa teurastusta. Sodan selvittelyissä Ranskan kansallinen trauma vaati Saksan nujertamista ja siinä he jopa osittain onnistuivatkin. Joskin tätä voittoa on usein pidetty keskeisenä syynä toiseen maailmansotaan, joka kauheudessaan ylitti kaiken aiemmin nähdyn. Ranskalaiset myös kääntyivät tai oikeastaan sulkeutuivat omaan minäänsä ja sen turvallisuuden takaamiseen. Tästä kaikesta syntyi itärajan puolustukseksi Maginot-linja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maginot-linja) eli valtava puolustusprojekti, joka esti Ranskan talouden kehityksen. Se myös tuli olemaan perusta, joka romahdutti Ranskan toisessa maailmansodassa. Kun tuo valtava puolustusprojekti saatiin noin suunnilleen valmiiksi, niin ranskalaiset saivat vihdoinkin mahdollisuuden ajatella ja toimia, toimia toisin kuin ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Juuri tähän aikakauteen, ennen uutta räjähdystä, toista maailmansotaan olleisiin vuosiin keskittyy Lowyn teos. Joskin aikakausi ei ollut konflikteista vapaa, sillä esimerkiksi Espan sisällissota 1936…