Historiaa vai hömppää?

15.4.2014

muinaissuomalaisten_kadonnut_kuningaskuntaJukka Nieminen
Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta
Oy Kirjaparoni, Helsinki 2011
116 sivua

Hyvä ja minulle rakas ystäväni kehotti minua lukemaan tämän pienehkön kirjasen ns. Suomen historiasta. Olen sen nyt tehnyt ja koska hän halusi keskustella kirjasta kanssani, niin olkoot tämä bloggaus pohjustusta tuolle tulevalle keskustelullemme.

Mielenkiintoista on lukea aina erilaisia näkemyksiä historiasta, olipa sitten kyseessä mikä historian osa-alue tahansa. Niin tämäkin kirjanen herättää valtavasti kysymyksiä siitä miksi se on kirjoitettu, mitä seikat vaikuttavat sen taustalla, mihin tietoihin kaikki pohjautuu, millekkä teoreettiselle perustalle kirjoittaja rakentaa tulkintansa jne. jne.

Nähdäkseni kirjoittajan tutkimusote on hyvin vahvasti esoteerisiin ilmiöihin eli ns. rajatietoon perustuvaa. Tämä tosin ei täytä perinteisiä tieteelle asetettuja vaatimuksia tulosten todennettavuudesta ja kaiken perustalla pitäisi olla aiempi vertaisarvioitu tutkimus. Mutta kuitenkin kirja kirjoitettu on ja saatu erilaisia mielenkiintoisia tai vähemmän mielenkiintoisia tuloksia.

Kirjanen jakautuu muutamaan eri lukuun, joissa käsitellään erilaisia kirjoittajan uusina asioina ja ennen käsittelemättöminä faktoina esille nostamia ilmiöitä.

Ensimmäinen on tienkin johdanto, jossa käsitelleen rautakautta ja suomalaisen tutkimuksen vähäisyyttä tästä esihistoriallisesta aikakaudesta. Tietenkin tutkimuksen vähäisyys selittyy hyvin löydösten vähäisyydellä, joskin kyllä aikaa ja siten myös aihetta on minusta ainakin kohtalaisesti tutkittu ja ottaen huomiaan laajan alueen ja melko vähäiset resurssit, niin kyllä tutkimuksiakin löytyy. Olisi ihan mielekästä mainita ainakin keskeisemmät mm. Unto Salon tutkimukset, jos haluaa edes jotain painoarvoa kirjoitukselleen. Tietenkin jatkuvasti löytyy uusia maalöytöjä, jotka sijoittuvat tuolle aikakaudella. Näin on tehty runsaasti ihan oman lähipiirini toimestakin.

Toinen asiakohta ovat Lauhavuoren linjat eli ns. ley-linjat. Tämä tarkoitta pisteestä A pisteeseen B vedettyä suoraa, johon matkalle sisältyy jotain merkittäväksi koettua. Jos ja kun eteläisemmässä Suomessa vedetään kahden pisteen välille viiva, niin kyllä siinä viivalle osuu monta mielenkiintoista paikkaa. Kuitenkin tässä kirjasessa pitäisi olla kyse esihistoriallisesta ajasta niin kuitenkin esim. Lauhavuoren ja Porvoon tuomiokirkon akselille sopii esim. Hämeenlinnassa oleva Hätilän kirkko. Eihän se mitään, vaan ei rakennuksella ole kovasti edes ikää, rakennettu 1956. Mutta onhan samalla viivalla ihan naapurissa sijaitseva Esikoislestadiolaisten rukoushuone, joskin se on vielä myöhäisempää perua.

Kuitenkaan viivalle ei mahdu tai sovi esim. Vanajan vanha kivikirkko, joka tiedetään perustetun aiemman puukirkon paikalle, joka puolestaan on rakennettu aiempaa pyhään lehtoon. Tästä ovat todisteena alueelta löydetyt uhrikivet. Ehkä Vanjan kirkko on alueen tyypillisin vanhaa uhrilehtoon rakennettu kristillinen kirkko. Muutenkin lähes kaikki muutkin Hämeenlinnan kaupungin alueella olevat 5 keskiaikaista harmaakivikirkkoa jäävät käsittelemättä.

Entäpäs se kirjalle nimensä antanut kuningaskunta. Nyt kirjoittajalla on menneet hiven puurot ja vellit sekaisin. Kuningas on ollut aikoinaan, ja jopa historiallisellakin ajalla (esim. ns. Rapolan kuningas) eräänlainen kyläpäällikkö tai muutaman kylän yhteinen johtohenkilö. Näin siis Suomen alueella on ollut lukuisia kuninkaita ja saman aikaisesti ja heistä kukin on hallinnut omaa aluettaan sekä tietenkin ns. metsästys- ja kalastuserämaita. Ehkäpä juuri näiden erämaiden hallinnassa ja toiminnassa ovat ns. kuninkaat olleet keskeisessä roolissa. Eli koko hömpötys yhdestä suuresta valtakunnasta on satuilua. Pinta-alaa kyllä saattoi alueella olla, vaan mistä ne ihmiset olisi saatu monilukuisina alueella, meitä kun on aina ollut vähänlaisesti.

Pitää muistaa, että vieläkin käytössä ovat perinteiset termit mm. nuottakuningas, joka vastasi yhteisön keskeisestä ravinnonhankintaprosessista. Vastaavia pitkään eläneitä ja käytettyjä kuninkuuteen liittyviä termejä on vallan runsaasti.

Luvut sillanpääasemasta ja mystisestä mitasta voidaan yhdistää, sillä siinä yritetään perustella jotain, joka toisaalta on ihan itsestään selvää, mutta ei päde enää nykyisenä aikana.

Kirjoittaja pitää lukua 33,33 kilometriä jonain ihmeellisenä lukuna. Kun näet niin monet kirkot ovat toisistaan tuon matkan päässä. Kerrottakoon nyt selkeästi, että 1920-luvulla rakennettu Ahvenisto kappeli on tuon matkan päässä Lammin kirkosta. Siis voiko epämielekästä tietoa edes olla? Toisaalta Turenki on Kärkölästä tuon matkan päässä ja Riihimäkikin sijaitsee samalla etäisyydellä Kärkölästä. Vaan miten on noiden paikkojen historiallisten monumenttien laita? Riihimäki on varsin uusi tulokas asustusten joukossa ja Turenki on saanut nimensä mitä todennäköisimmin jo varhaisella rautakaudella, vaan ei siellä ole edes ollut kirkkoa, pappilaa ja seurakuntataloa ja sekin vasta sinne on tullut hiljattain.

On tuolle 33 kilometrin etäisyydelle ihan käytännönkin selitys. Se on yleensä matka, jonka esim. Elias Lönnrot käveli päivässä. Näin kun hän vaelsi Helsingistä Hämeenlinnaan, niin hän pysähtyi Nurmijärvellä, Lopella ja Janakkalan kirkolla ennen saapumistaan Hämeenlinnan. Tämä tekee noin suunnilleen 30 kilometrin matkaosuuksia. Yleensä kirkot ja majatalot tällättiin sopivin välein kulkureittien varrelle. Lopun välimatkataulukko on ihan uskomaton nähdessään tuon uskomattoman luvun 33,33 lähes kaikkialla.

Pitää vielä muistaa, että metrijärjestelmä vahvistettiin Ranskassa 1799 ja tuli käyttöön meillä Suomen suuriruhtinaskunnassa vasta paljon myöhemmin. Me emme olleet kovin innostuneita uusista asioista, emme ainakaan vielä tuolloin.

Ohut teos on mielenkiintoinen ja kun vielä pohdiskelee sen kirjoittamisen motiiveja niin menee itsekin aivan äimän käeksi. Mutta onneksi meillä on oikeus ja usein jopa mahdollisuus julkaista erilaisia näkemyksiä. Sananvapaus on todella keskeinen yhteiskunnallinen fenomeeni.

No Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.