Kiltit muistelmat!

16.4.2014

Kalevi Sorsa muistikuvia mielikuviaKalevi Sorsa:
Muistikuvia, mielikuvia
Otava
Helsinki, 1955
214 sivua

Pitkäaikaisena, muistini mukaan Suomen pitkäaikaisimpana, pääministerinäkin tunnettu Kalevi Sorsa (21.12.1930 – 16.1.2004) on tässä pienessä ja hyvin mielenkiintoisessa teoksessaan kertonut eräänlaisen elämäkertansa.

Tämä pieni teos on hyvin nimensä mukainen. Sorsa kertoo pitkän uransa aikana tapaamistaan henkilöistä, ilmiöistä ja kokemuksistaan. Näin muodostuu eräänlaisia muistikuvia, varsinkin keskeisistä 1900-luvun lopun kansainvälisistä päättäjistä, joista Sorsa kertoo itselleen muodostuneita mielikuvia, eli melko subjektiivisiakin näkemyksiään.

Teos jakautuu mielekkäästi kahteen osaan osaa: ensiksi nuori mies kasvamassa UNESCOssa ja Pariisissa tuleviin suuriin tehtäviinsä. Toinen osa on selkeämmin henkilöistä piirrettyjä näkemyksiä. Kaiken aloittaa ehkä Sorsan uran keskeisin liikkeellepotkija eli Reino Oittinen, pitkäaikainen kouluhallituksen pääjohtaja, opetusministeri ja keskeinen henkilö Suomen ja Unescon välisissä suhteissa.

Henkilökuvat ovat pääsääntöisesti ylen myönteisiä ja jopa yleisesti Sorsan pahimmiksi vastustajiksi koetuista Johannes Virolaisesta ja Heikki Haavistostakin löytää kirjoittaja vain positiivisia näkemyksiä ja piirteitä.

Vain yksi valtio on päässyt oikein oman esseensä otsikkoon saakka. Kyseessä on Italian valtioalueen sisällä sijaitseva pieni tasavalta eli San Marino. Tuohon maahan suorittamaansa valtiovierailua ja sen ihmeellisiä käänteitä Sorsa kuvaa suurella lämmöllä. Pienen valtion saama huomio kertoo hyvin paljon Sorsan persoonasta. Hän ei rakastanut suuria sanoja, ei juhlallisia ilmestyksiä. Pieni oli kaunista ja siksi minimaalisen pieni San Marino nousee hyvin keskeiseksi valtioksi tässä vaatimattoman miehen suuressa kirjassa.

Tietenkin myös Rafael Paasio on keskeisellä sijalla Sorsan elämässä, sillä nostihan tämä Sorsan tuntemattomuudesta SDPn puoluesihteeriksi, ohi kaikkien julkisten tunnettujen spekulaationimien. Mukaan pääsevät tietenkin niin Kekkonen. Olof Palme kuin Willy Brandt, eli Saksan Liittotasavallan kansleri. Ei Sorsa suinkaan unohda Mauno Koivisto, Väinö Leskistä tai K. A. Fagerhomia.

Kirja antaa todella mielenkiintoisen kuvan viime vuosisadan poliittisista päättäjistä, joista useat, kuten kirjan kirjoittajakin, ovat jättäneet maallisen vaelluksensa ja elävä muistikuvia ja mielenmerkkeinä niin useissa teoksissa kuin vielä useiden ihmisten muistikuvissakin.

No Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.