Helena Petäistö
Ranska, Macron ja minä
Otava, 2017, 236 sivua

Heinäkuun kansallispäivän paikkeilla Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron sai vieraakseen Yhdysvaltain vain puli vuotta aiemmin valitun presidentin Donald Trumpin. Vastaanotto oli ranskalaisen edustava ja se tapahtui Invalides-kirkossa, ja eritoten Napoleonin haudan äärellä. Sotiminen tai ainakin sotilaallisuus oli suuri osa tuon vierailun ohjelmaa. Vähää aiemmin Macron oli ottanut vastaan presidentti Putinin ja se tapahtui Versaillesin linnassa. Siellä putin lähti Lähettiläiden salista, jota koristaa valtava Ludvig XIV muotokuva kaikkine regaleineen. Matka kulki pitkin peilisalia, joka on eittämättä maailman komein tila ja se päättyi salin päähän, jossa vastassa oli isäntänä toiminut Macron. Neuvottelut käytiin ns. taistelujen salissa, jossa on valtaisat maalaukset Ranskan kuninkaiden käymistä voitokkaista sodista.

Mikä oli vierailun seuraus, sitä ei tosin Petäistö meille kerro? Trump oli sijoitettu Concorde-aukiolle pystytettyyn katsomoon ministereiden ja suurlähettiläinen kanssa ja Macron itse osallistui sotilasparaatiin, joka kulki Riemukaarelta Concorde aukiolle tasavaltalaiskaartin ratsujen ja armeijan yksiköiden saattamana. Niin ja kulki armeijan avojeepillä upeasti ja ylväästi seisoen. Nyt tämä Trump haluaa samanlaisen paraatin myös omaan pääkaupunkiinsa maan kansallispäivänä 4. heinäkuuta. Voi siis todeta, että Trump söi Macronin kädestä todellista pullamössöä!

Kirjan rakenne on oivallinen, sillä keskeisesti se tuo esille Ranskan, niin historiallisesti, taloudellisesti kuin yhteiskunnallisesti ja vallankäytön kannalta tarkasteltuna. Ja keskeinen on tietysti Ranska valtavine perinteineen, joita nyt valittu presidentti Macron on oivallisesti hyödyntänyt saaden kansan kannatuksen muutoksille.

Koskaan ei voi puhua Ranskasta ellei esiin nosteta sitä kaikkein suurinta ja näkyvintä historiallista johtajaa li Aurinkokuningasta Ludvig XIV:sta. Hänen rinnalleen Petäistö nostaa viidennen tasavallan presidenteistä vain de Gaullen ja Mitterrandin, ja ehkä myös nykyisen, mikäli hän onnistuu rakentamaan uuden ja ehomman Ranskan reformeillaan.

On merkillepantavaa, että rakentaminen on ollut Petäistön esiin nostamien valtiomiesten keskeinen saavutus. Ludvig XIV rakensi loistavan ja ylitsekäymättömän Versaillesin. de Gaulle rakensi Ranskan viidennen tasavallan ja samalla myös Euroopan Unionin hallintorakenteen. Mitterrand puolestaan rakensi Pariisin kaupunkiin loistavia rakennelmia kuten Uuden kansalliskirjaston, Louvren lasipyramidin, Bastillen oopperan jne. jne.

Nyt odotamme vain sitä, onniskuuko Macron rakentamaan uudenlaisen Ranskan ja siten uudistamaan viidennen tasavallan. Näin kirjoittajan tuo hyvin esille ne moninaiset ongelmat, jotka ovat vaivanneet ranskalaista yhteiskuntaa, ja niistä vähäisin ei ole talouden kuralla oleminen ja mittavat väärinkäytökset yhteiskunnan ja valtion eliitin huipulla.

Petäistö tosin antaa Pohjoismaisista yhteiskunnista ehkä liiankin positiivisen kuvan, kun hän vertaa uutta presidenttiä ja hänen tapaansa toimia lähinnä pohjoismaiseen demokraattiseen tapaan tehdä ja toimia. Kuitenkin kaikesta tekstistä huokuu toivomus ja vankka uskomus Macronin kykyihin muuttaa järjestelmää, joka on enemmän kuin herkkä vastustamaan jopa pieniäkin muutoksia. Juuri tätä muutosvastarintaa ja sen herkkää syttymistä kapinointii Petäistö pitää Ranskan suurimpana ongelma ja vastustajana Macronin vaatimille uudistuksille.

Kuitenkaan Macronin henkilökuvaa ei voi ohittaa mainitsematta hänen vaimoaan Brigitteä. Myös heidän epätavallinen rakkaustarinansa tuodaan hyvin esille, kuitenkin mitenkään asiaa moralisoimatta. Oikeastaan päinvastoin Petäistö jopa ihailee ratkaisua ja kaikkea siihen liittyvää. Joskin vaalitaistelun aikana tätä pyrittiin käyttämään Macronia vastaan. Se vain jäi pyrkimyksesi, sillä kansa oli toista mieltä ja hyväksyi heidän liittonsa.

Kokonaisuudessaan MTV:n pitkäaikainen ja nyt jo eläköitynyt Helena Petäistö on tehnyt oivat kirjan, jossa hän todellisella asiantuntemuksella tuo esiin meille suomalaisille vaikeasti ymmärrettävän ransklaisen yhteiskunnan sen moninaisine vivahteineen.