Trumpin läpivalaisu

Naomi KleinKun ei ei riitäVastaisku sokkipolitiikalleNo Is Not Enough – Resisting Trump’s Shock PoliticsSuom. Kirsimarja TielinenInto kustannus, Latvia, 2019, 348 sivua Maailman suurimman asemahdin johdossa on mies, joka kiukuttelee kuin pahainen hemmoteltu kakara. Hänen on saatava muurinsa Meksikon rajalle tai hän ei anna puuhevoselle heiniä ja ottaa nukkensa pois leikistä. Miten joku päättäjä voi olla todella seko niin luonteeltaan, teoiltaan kuin ajatuksiltaankin. Kuitenkaan tämän Naomi Kleinin kirjan suomenkielinen nimi ei kerro heti lukijalla tekstin kohdetta, kuitenkin se käyt hyvin selville kirjan amerikankielisestä alkuperäisestä nimestä, kirja on suunnattu USA:n presidentti Donald Trumpia ja hänen kaikkea politiikkaansa vastaa. Kirjoitin aiemmin Bernie Sandersin kirjasta ”Mahdollisuuksien maa”, joka käsitteli vuoden 2016 syksyllä pidettyjä presidentinvaaleja ja niiden esivaaleja. Tässä Naomi Kleinin kirjassa nuo vaalit ovat erittäin keskeisellä sijalla, joskin monin verroin hyökkäävämmällä tavalla ja osittain jopa pirullisen ilkeällä tavalla. Kuka sitten on Naomi Klein? Hän on kanadalais-amerikkalainen yleisvasemmistolainen yhteiskunnallinen aktivisti, tutkija ja usean menestyksekkään teoksen kirjoittaja, joka on syntynyt Montrealissa Kanadassa vuonna 1970. Näin kirjoita parhaiten tunnettu teos No Logo (1999), joka ilmestyi suomeksi vuonna 2001 nimellä ”No logo. Ei tilaa, ei vaihtoehtoja, ei töitä, ei logoa: tähtäimessä brändivaltiaat”. Tässä aiemmassa kirjassaan luodaan pohjaa nyt käsiteltävälle Trump-kirjalle, sillä Klein tuo esille ylikansallisten yritysten, noiden jättiläisten,…

Vahinko ei tule kello kaulassa
ongelmat / 31.3.2019

Jostain kumman syystä aiemmin mainitsemani tekninen vika kadotti varsinkin viimeisimmät arviointini. Olenkin ahkeroinut jopa kiittävällä tavalla tämän viimeisimmän vuoden aikana. En muuten olisi ikinä uskonut miten mäntä kirjoitusta olen aikaansaanut tänä aikana. Tässä luettelossa ovat noin pääpiisteissää kaikki tuhoutuneet kirjoitukset. Jotain voi puuttua, mutta vain muutaman olen onnistunut tekstinä pelastamaa. Tietenkin kun sanotaan, että netissä kaikki säilyy, niin mihin moinen väite oikein perustuu, sillä ne tekstit ovat vain kadonneet johonkin bittiavaruuteen. Harmittaa sekin, että ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa italiaksi kirjoittamani juttu katosi. Andreî Makine; Ranskalainen testamentti Maamme; Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria Bernie Sanders; Mahdollisuuksien maa, Yhdysvaltojen vaihtoehtoinen tulevaisuus Elena Carcano; Il banchetto del Gattopardo, A tavola con l’arisstocratia siciliana Markku Envall; Tavaratalo taivasalla Matti salminen; Erno Paasilinna, Kirjallinen elämä Alan Friedman; Ammazziamo il gattopardo Heikki Waris; Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle Laurent Binet; H H H, Heyndrichin salamurhan jäljillä Henrik Tala; Tervakosken paperitehdas 1818-2918 Juha Hurme; Niemi Di Lampedusa; Il Gattopardo Ilkka Huhta; Papit sisällissodassa Matti Klinge; Itämeren maailma Marja Pirttivaara; Juuresi näkyvät, Geneettisen sukututkimuksen ABC Matti Klinge; Proust ja Kross, Euroopan murros Elisabeth Stubb; Leo Mechelin; senaattorin elämäntarina Nokian perustamisesta sortovuosiin ja Naisten äänioikeuteen Pascal Ory et Jean-François Sirinelli ; Les intellectuels en France, De l’affaire Dreyfus à nos jours Le…