Laurent Binet
Kuka murhasi Roland Barthesin
La Septième Fonction du Langage
suomennos Lotta Toivanen
Gummerus 1981, Jyväskylä, 389 sivua
ISBN 9789512403370

Kun tämä on niitä bittiavaruuteen kadonneita kirjoituksia, joista en ollut säilyttänyt itselläni jälkeäkään. Nyt kuitenkin on uutta tietoa ja näkemystä, aikaa kun on kulunut, niin se ehkä parantaa laatua, joskin sitä suuresti uskallan epäillä.

Ensin olin kritikoimassa kirjan nimeä. Miten kustansa, joka tekee nimipäätökset, eikä suinkaan kääntäjä, on päätynyt niin kovasti Mika Waltarilta omattuun nimimuotoon? Onko kyse vain suomalaisen yleisön houkuttelusta tutulla teemoituksella? Kysymyksiä kuitenkin moinen valinta herätti.

Sitten kun tilasin Amazon.fr -netistä saman teoksen ranskankielisenä, niin johan tuli yllätys. Kyseessä oli teoksen ensimmäinen painos ja perinteisessä Grasset-kustantamon romaanikannet. Kuitenkin oli myös kansapaperit ja kirja oli todella käyttäytymätön, siis kuin uusi kaikkine nisineen. Kansipaperissa, ei siis itse teoksen kannessa, oli tietenkin ranskankielinen nimi La septième fonction du langage, mutta kansipaperilla oli myös teksti Qui a tué Roland Barhes? Eli kyseessä oli sama teksti ranskaksi kuin kirjan nimeksi on valittu suomalaiseen painokseen. Se siitä nimen kritiikistä!
Ranskankielisen kirjan tilasin kuitenkin tarkistaakseni eräitä yksityiskohtia ja niiden kääntämistä. Nyt tapahtui juuri kuten oli olettanutkin. Ensinnäkin tämän kirjan kääntäminen on todella haasteellista ja todella vaativaa tekemistä. Kyse on tietenkin niin miehisestä alasta kuin autoista. Ranskassa, kuten melkein jokaisessa maassa, on erilaisille autoilla omat nimityksensä. Ihmettelin aluksi, että mitä kääntäjä tarkoittaa Renault 504 merkkisellä autolla, ujolla kirjan poliisi ajelee? Tietääkseni lyhyttä nimitystä 504 käytetään Peugeot 504 autosta, kuten on ollut laita mm. 404, 104,202, jne. Eli aiemmin oli yksi nolla kahden numeron välissä ja nykyisin erilaisiin SUV-autoihin pistetään yhden nollan asemesta kaksi. Renault on puolestaan aiemmin käyttänyt kahden yhden tai kahden numeron yhdistelmää ja tutuin lienee Renault 4.

Noin poliisin piirissä aiemmin pomot ajelivat juuri 504 Peugeotilla, mutta vastaavasti santarmit, eli esim. liikennettä valvovat poliisit käyttivät Renault 4 pakettimallia. Renaultilla on nykyisin toisin ja käytössä ovat erilaiset nimet malleilla kuten Espace, Fuego, joka muuten oikein identifioidaan kirjassa sekä Talisman ja Kadjar.

Kirja luokitellaan usein dekkariksi ja sitä se jossain mielessä toki onkin. Tapahtuu onnettomuus, joka voi hyvinkin olla murha. Korkeimmalta mahd0olliselsta tasolta vaaditaan asian selvittämistä. Tapahtuma-aika on Ranskan vuoden 1981 presidentinvaalien alustava aika eli vuosi 1980. Tietysti pyritään selvittämään motiivit ja ottamaan syylliset kiinni ja saattamaan vastaamaan teostaan. Oikeastaan siinä juonen keskeisissä piirteissä kyse on dekkarista, mutta muuten ollaan tekemisissä ranskalaisen kielellisen ja erityisesti kielifilosofian kanssa. Siinä briljeerataan sitaateilla antiikin klassikoista nykypäivän intellektuelleihin ja kaikkea mahdollista mielenkiintoista.

Koska kyse on kielen, varsinkin puhutun kielellisen ilmaisun, seitsemännestä funktiosta, niin kirja itsesään on eräänlainen kielen ilotulitus, jota varmasti on ollut vaikea kääntää suomeksi, sillä meillä ei aina ole olemassa käsitteitä kuten juuri ranskan kielessä on. Myös amerikan kielen kehittymättömyys tulee kohtuullisesti esille ja se kertoo meille, jotka olemme mielestämme aina oikeassa, että eurooppalaiset sivistyskielet ovat kehittäneet käsitteitään, joita ei hevin pystytä siirtämään vulgaariksi koetulle kielelle, kuten amerikka on.

Kirjan päähenkilö on tietenkin filosofi Roland Barthes, ranskalainen kirjallisuudentutkija, semiootikko, joka lukeutui strukturalisteihin ja myöhemmin jälkistrukturalisteihin. Hän oli kielitutkija Ferdinand de Saussuren seuraaja. Barthesin teoreettisen ajattelun ytimenä on ajatus merkityksellistämisen kahdesta tasosta, eli denotaatiosta ja konnotaatiosta. Mainittavaa on, se tulee kirjassakin hyvin esille, että Barthes oli juuri lounastanut tulevan ehdokkaan ja valituksi tulleen François Mitterrandin ja College de France kollegansa Michel Foucault’n kanssa.

Kun onnettomuutta/murhaa seuraavana vuonna maassa käydään jo ennakolta tiukaksi kuvat presidentinvaalit, niin tapahtuma on selvitettävä. Maan paras poliisi pannaan töihin ja hän löytää itselleen avustajan, joka on semiotiikkaan jonkinlaisesti perehtynyt opiskelija.

Tapahtumat keskittyvät tietysti Parisiin, jossa onnettomuus/murha tapahtuu, mutta sen lisäksi vieraillaan Bolognassa, Ithakassa Yhdysvalloissa ja Venetsiassa. Lopputapahtumat sijoittuvat, mitenkäs muuten, kuin mafioosojen hallitsemaan Etelä-Italiaan ja Napoliin. Joka tapauksessa kotimaisen filosofit ovat kuin pyhäkoulun opettajia verrattuna tämän kirjan puitteissa käsiteltyihin ranskalaisiin lajitovereihinsa verrattuna.
Suomennetussa versiossa on myös kerä kohtaus, joka mielestäni kuvaa loistavasti kirjan tapahtumia ja oikeastaan sen koko tematiikkaa:
”Bolognassa hän rakasteli Biancan kanssa 1500-luvun amfiteatterissa ja vältti täpärästi pommi-iskun. Täällä hän oli vähällä joutua öisessä kirjastossa kielifilosofian puukottamaksi ja seurasi enemmän tai vähemmän mytologista panokohtausta kopiokoneella. Hän tapasi Foucaultin homosaunassa, joutui takaa-ajokohtaukseen, jonka päätteeksi hänet yritettiin murhata, hän näki miehen tappavan toisen miehen myrkkysateenvarjolla, tutustui salaseuraan, jossa häviäjältä katkaistaan sormi, ja ylitti Atlantin etsiäkseen käsiinsä salaperäisen asiakirjan. Hän on kokenut muutamassa kuukaudessa enemmän huimia seikkailuja kuin oli arvellut koko elinaikanaan kokevansa”.

Näin siis tulee ne maantieteelliset pisteet kartoitetuiksi ja samaa eräänlainen semioottinen kartta rakennetuksi. Kaikkihan alkaa liikenneonnettomuudesta Pariisissa ja päättyy tavallaan mielenkiintoisen ”onnettomuuteen” Venetsiassa.

Eniten minua miellyttää tässä kirjassa kirjoittajan laaja yleissivistys, jollaista ei juuri tapaa suomalaisessa kirjallisuudessa. Me olemme vielä varmaankin niin nuori ja sivistyksemme on vain alle parisataa vuotista, että sillä ei ole kovin suurta loistoa. Missä ovat esimerkiksi Filosofiset tutkielmat Aleksis Kivestä ja missä on todella syvällistä pohdintaa hänen teoksistaan ja niiden merkityksestä yleensä kansakunnan sielulle ja erityisesti niiden sanomisten semioottisesta merkityksellisyydestä.
Laurent Binet kuitenkin seikkailee todella sujuvasti maailmankirjallisuuden parissa ja siteeraa eri teoksi sujuvasti, Samoin on filosofien laita, joskin enemmistö on tietenkin semiotiikkoja, aivan luonnollisesti. Toisaalta hän on tekstissään hyvinkin julma joitain ranskalaisia filosofeja kohtaan. Otetaan vaikka esimerkiksi aviopari Julia Kristeva ja Philippe Sollers.

Oikeastaan kirjan naispäähenkilö on juuri Kristeva, joka on bulgarialaissyntyinen. Tämä syntyperä aiheuttaa sen, että kirjan tapahtumien aikaan Bulgarian salainen palvelu suoritti maansa vastustajien eliminointia myrkytetyillä sateenvarjoilla. Ne esiintyvät tässäkin kirjassa. Kristevä oli olla myös Roland Barthesin oppilas
Näin eräs mahdollinen syyllinen Barthesin kuolemaan on Bulgaria salainen palvelu, joka tavoittelee kielen seitsemättä funktiota käsittelevää teosta. Tämän kirjoittaminen pistetään venäläistä alkuperää, mutta myöhemmin Amerikkaan emigroituneen semiootikko Roman Jacobsonin tekemisten luetteloon. Jacobson oli tuolloin vielä elossa, joskin jo hyvin ikääntynyt
Myöskään Philippe Sollersista eli Kristevan aviomiehestä ei kirjailija piirrä mitenkään posetiivista tai edes vähän myötämielistä kuvaa. Hänen ajattelunsakin tavallaan nollataan ja hän on tyystin vaimolleen ja varsinkin hänen filosofisille aktiviteetille alisteinen. Kirjan Venetsiassa tapahtuvassa osuudessa Laurent Binet käsittelee Sollersia todella rajuin ottein, omansa saa tietenkin myös Kristeva, mutta myös toinen päöähenkilä eli Simon memettää osan minästään, kuten myös Sollers. Sollersin tapaus liittyy tietysti kadonneeseen käsikirjoitukseen ja Logos-klubiin, mutta kurjaksi on Sollersin kohtalo tehty. Näin käy ihmiselle, joka luulee itsestään liikoja ja uskottelee, että ulkopuolinen apu on todellista ja aitoa apua.
Mikä sitten on tuo teksti, joka pitää sisällään kielen seitsemännen funktion analysoinnin ja sen käyttämisen neuvot? Kyse on kyvystä esittää asiat niin, ja varsinkin sanallisesti, että se vakuuttaa kuuntelijat. Näin tuon seitsemännen funktion omaava henkilö pystyy hallitsemaan ihmisiä kaikilla mahdollisilla tavoilla ja olemaan vahvempi kuin kukaan muut maan päällä.

Kun uusi presidentti on valittu ja kansa kokoontuu juhlimaan tapausta bastiljin aukiolle, niin François Mitterrandin tulevan hallituksen kulttuuriministeri Jack Lang tekee tutkijoille melkoisen paljastuksen, joka tietenkin liittyy Kielen seitsemänteen funktioon, kuten myös Roland Barthesiin, Kristevaan ja koko muuhun älylliseen joukkioon
Sekä Simon Herzog että komisario Bayard toteavat François Mitterrandin ja istuvan presidentin Valéry Giscard d’Estaingin viimeisessä televisioväitelyssä haastajan merkittävän ylivoiman ja istuvan presidentin jäämisen keskustelussa / väittelyssä todella pahaan alakynteen. Tietenkin johtopäätokset liittyvät kielen seitsemänteen funktioon ja sen käyttämiseen.
Kirjan aivan loppuvaiheessa on samanlainen kohtaus kuin komisario Bayardin kysellessä Simon Hetzogia liittymään tukimuksen apujoukkoihin. Aseenkäyttäjä saa toisiin ajatuksiin analysoimalla merkkejä, joita hän antaa ja kantaa. Juuri tässä on todella superkiinnostavat tekstikohdat Laurent Binetn teoksessa.

Teos Kuka murhasi Roland Barthesin on mitä loistavin puheenvuoro ranskalaisten filosofien keskenään käymiin keskusteluihin ja eräänlaiseen keskinäiseen nokitteluun. Onneksi kirjan on saatu suomennetuksi, vain todella vähäisiä huteja lukuun ottamatta. Samalla se osoittaa selvästi, että meidän tieteemme amerikkalaistunut näkemys on todella vahingollista ja vinoutunutta. Pitäisi enemmän suuntautua eurooppalaiseen ajatteluun ja se nykytilaan, joka tuo esille myös maanosamme hienon menneisyyden.
Jos ei vielä ole tullut sanotuksin, niin teos kannattaa lukea ja suurella antaumuksella. Saa lukija hienon kuvan filosofiasta Euroopassa ja sen tekijöiden toimista ja toimimattomuuksista.