Suomen ruotsinkielistä älyllisyyttä

3.10.2019

Gösta Ågren kotomaan Vaasassa 2016

Gösta Ågren

Tämä Elämä
Detta live, suom. Risto Hannula
WSOY, Helsinki, 2001, 134 sivua

Harvoin näin ulkoisesti vaatimaton ja vähäinen kirja antaa todella runsaasti ajattelemisen aihetta ja herättää todella syvällisiä mietteitä. Mukaani tarttui lähes vahingossa isolta kirkolta ja se vakituisesta kirjakaupastani tämäkin ohut ja vaatimattoman näköinen kirja. Olin joskus kuullut kirjoittajasta mainittava, mutta en ole aiemmin lukenut hänen tuotannostaan ainuttakaan kirjaa. Olihan hän tietysti tuttu, kun tarkemmin tutustuin, sillä hän voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1988 teoksellaan Jär / Tääl, jota tosin en ole vielä ainakaan toistaiseksi ehtinyt lukemaan.

Tämän kirjan kautta me tietämättömät pääsemme perehtymään Ågrenin menneisyyteen, sillä sen eräs avoin on kieli. Ågren on syntynyt Uusikaarlepyynsä 1935 ja omaksunut niin oman murteensa kuin suomessa puhutun ruotsin, niin että muut kielet olivat melkein kadoksissa, kun hän saapui aikuistumisen kynnyksellä Helsinkiin. Nopeasti hän kuitenkin opetteli niin suomen kuin englannin, saksan ja ranskan. Tämä Ågrenin aikuistumisriitti alkoi vuonna 1954, kun maamme oli pääsyt eroon niin sotakorvauksista kuin olympian kisoistakin.

Mielenkiintoisesti hän kertoo menetelmänsä kielten oppimiseksi, mutta ei kaikilla ole yhtä helppoa ja vaivaton, joten menetelmään kannattaa perehtyä. Vähäisten perusopintojensa jälkeen on seurannut melkoisen kovaa tekemistä ja hän väittelikin Tukholman yliopistossa filosofian tohtoriksi vuonna 1951 aiheen Dan Anderssonin elämä ja runous 1916 – 1930, kuitenkin väitöskirjan otsikoksi tuli Kärlek som i allting bor.

Tämä elämä teos koostuu 42 lyhyestä kertomuksesta, joiden pituus ovat pääsääntöisesti vain parin kirjan sivun mittaisia. Useimmat keskittyvät omaan varhaisperheeseen, joka oli hyvin vaatimaton, mutta sen piirissä harrastettiin jatkuvat kirjallisuutta ja keskusteluja, ne muuten ovatkin mitä parhain lasten kasvatuskeino ja varmasti parempi kuin staattinen pelaaminen, jota pääsääntöisesti nykyisin harrastetaan.

Tästä ydinperheestä tuli useita runoilijoita ja kirjailijoita, Gösta itse on kunnostautunut nuorena kuolleen sisarensa runojen toimittajana, joskin sisar ehti ennen varhaista kuolemaan julkaisemaan runojaan.

Mielenkiintoisesti näistä melkein päiväkirjan tavoin kirjoitetuista tulee esille myös eräänlainen syvä poliittinen maailmankuva. Se on hyvin inhimillinen, ihmistä ja ihmisyyttä kunnioittava. Se onkin hyvin sopivaa vaatimattomista oloissa kasvaneelle. Kahdeksan lyhyttä kertomusta Ågren on lajitellut otsikon ”Muistikirja” alle, se todellakin kuvan erinomaisesti koko nyt käsiteltävää teosta. Ainoa suurempi kokonaisuus on kirjan lopussa sijaitseva ”Kreikkalainen antologia”, joka perustuu yli 4000 runoa sisältävän kirjan lukemiseen.”

Gösta Ågrenin kirja Tämä elämä kuvaa hyvin sitä suomalaisen kulttuurin rikasta sarkaa, joka muodostuu kahdesta kielestä ja niiden annista kokonaisuudella. Miten suomalainen kirjallisuus olisikaan nilkuttavaa ja yksisuuntaista, jos meillä ei olisi ruotsinkielistä kirjallisuutta. Varsinkin kun vielä tuon toisen korimaisen kielen murteet ovat todella rikkaita ja tuovat, kuten suomenkin kielen murteet, esille vielä enemmän variaatiota ja mahdollisuuksia ilmaisuun.

No Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.