Naapuria hallitaan

9.3.2020

Juho Mäki-Lohiluoma
Vähemmistöhallitusten luvattu maa

Ruotsin hallitusmuodon vaikutus maan poliittiseen kulttuuriin
Ajatuspaja Toivo 6/18, 24 sivua

Ajatuspaja Toivon pieni pamfletti käsittelee Ruotsia ja vuoden 2018 valtiopäivävaalien jälkeistä melkoisen mutkikasta poliittista tilannetta sekä sitä suhteessa aiempiin hallituksenmuodostamisiin.

Ensimmäiseksi pieni ja samalla suuri tunnustus. En ole pystynyt lukemaan pitkää tekstiä, siis useita sivua käsittävää tai jopa koko kirjaa, miltään näytöltä. Nyt kuitenkin päätin terästäytyä ja latasi tämän tiedoston Ipadiini. Siinä se sitten olla kökötti, ja vielä kokonaisena tekstinä. Onnistuin kuitenkin lukemaan tekstin ja ehkä jotain siitä ymmärsinkin, mutta tehtyä se vaan tuli. Ja se oli mun eka kerta!

Perinteisesti Ruotsissa vaalit ja siten myös hallituksen muodostaminen on käyty kahden suuren blogin välillä. On ollut vasemmiston ja vihreiden muodostama bloggi ja sitten oikeiston ja keskustan muodostama ploggi. Näin menty perinteisesti ja hallittu maata hyvän hallintotavan mukaisesti.

Nyt on tullut uusi aika Ruotsiinkin, sillä Ruotsidemokraatit, tuo äärioikeistolainen ja populistinen puolue on tullut ryminällä Ruotsin poliittiseen elämään. Perinteiset puolueet eivät ole halunneet tehdä yhteistyötä tämän Ruotsin persupuolueen kanssa, sillä sen äärinationalistiset äänenpainot eivät ole saaneet muiden puolueiden kannatusta.

Lisäksi kuningas on suljettu kaiken poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle ja hänellä ei ole mitään roolia hallituksen muodostamisessa. Keskeinen rooli on valtiopäivien puhemiehellä, jolla on suomalaisittain katsoen kaksoisrooli, kun maahan muodostetaan hallitusta. Juuri tätä juntturaista tilannetta syksyllä 2018 käsittelee tämä Mäki-Lohiluoman vihkonen.

Vuoden 2018 valtiopäivien vaalissa valittiin 349 edustajaa. Vasemmiston ja vihreiden bloggi sai yhteensä 144 paikkaa ja edellisillä valtiopäivillä blogilla oli 159 paikkaa. Oikeiston ja keskusta bloggi sai 139 paikkaa, kun edellisillä valiopäivillä heillä oli 141 paikkaa. Tilanteen mutkistaja, eli Ruotsidemokraatit vaivat 2018 kaikkiaan 62 paikkaa ja tulivat kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi Sosialidemokraattien ja Maltillisen kokoomuksen jälkeen. Heidän paikkalukunsa kasvoin13 paikalla edellisistä vaaleista.

Oheisessa kuvasta näkyy hyvin Ruotsin poliittinen kartta, joka on hyvin toisen värinen kuin vastaava suomalainen kartta. Vasemmalla on tilanne vaalipiireittäin ja oikealla. punaisella on merkitty vaalipiirit ja kunnat, joissa suurin ryhmä ovat sosialidemokraatit. Vaalean sinisellä ovat merkityt vaalipiirit ja kunnat, joissa maltillinen kokoomus on suurin ryhmä ja keltaisella on merkitty ne vaalipiirit ja kunnat, joissa ruotsidemokraatit ovat suurin ryhmä. Mielenkiintoisesti keltainen väli keskittyy Ruotsin eteläiseen osaan niin vaalipiireissä kuin kunnissakin, Sininen on pääkaupunkiseudun väri. Kuntatasolla Ruotsin länsirannikolla on keltaista ja sinistä, mutta vaalipiirien tasolla näilläkin alueilla sosialidemokraatit ovat ison ryhmä.

Mäki-Lohiluoman vihkonen kertoo hyvin sen vaikean tilanteen, johon valtiopäivien puhemies joutui valitessaan hallituksen muodostajaa. Siinä vuorottelivat yrittäjinä niin oikeistoblogin kuin vasemmistoboginkin edustajat. Toisaalta oli halua saada ruotsidemokraatien tuki, ja tätä halua oli enemmän oikeiston kuin vasemmiston taholla. Ruotsidemokraatit käsittivät hyvin tilanteen vaikeuden ja yrittivät ulosmitata siitä saatavan hyödyn.

Tietenkin maahan saatiin monen vaiheen jälkeen hallitus, kun keskusta päätti antaa tukensa vasemmiston ja vihreiden hallitukselle tukensa ja näin tapahtui repeämä oikeistoblogissa. Syynä oli mitä ilmeisisemmin ruotsidemokraattien mahdollisuus käyttää asemaansa ja määritellä siten uuden hallituksen politiikka.

Mielenkiintoinen oli Mäki-Lohiluoman analyysi hallituksen muodostamisesta ja sammalla hän melkoisen hyvin selvitti Ruotsin poliittista perinnettä, joka poikkeaa meidän suomalaisesta perinteestä yllättävän paljon. Mutta olisiko syytä kuitenkin pohdiskella myös Suomessa vähemmistöhallitusten muodostamisen mahdollisuutta? Tosin Kekkosen aika on vielä aivan liian hyvin muistissa, silloinhan presidentti muodosti hallituksen ihan, miten itse halusi kuutelematta ketään tai noudattamatta mitään normia.

Tohtori Karina Jutila on pamfletissaan Pilaako eliitti Suomen? käsitellyt vähemmistöhallitusten mahdollisuutta Suomessa ja suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä. Pamfletti julkaistiin vuonna 2017 Kunnallisalan kehittämissäätien Polemia-sarjassa, eli se on helposti löydettävissä ja luettavissa. Mielenkiintoinen puheenvuoron on Jutila kirjoittanut.

Jos vielä palataan Ruotsiin, sillä Jutilan esimerkkinä toimii pääsääntöisesti Tanska, niin vuoden 2018 vaalien jälkeen pääministeriä jatkaa edellisen hallituksen pääministerinä toiminut Stefan Löfven, joskin 9. syyskuuta järjestettyjen vaalien jälkeen uusi hallitus saatiin aikaiseksi vasta 21. tammikuuta 2019.

Wrap Up

No Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.