Miten perustetaan yliopisto
Tampere / 10.3.2020

Viljo Rasila Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925 – 1966WSOY, Helsinki, 1973, 300 sivua Suomalainen yhteiskunta pitää sisällään monia mielenkiintoisia kasvukertomuksia. Tietenkin jo suomalaisen yhteiskunnan kehittyminen on itsessään yksi suuri ja mielenkiintoinen kasvukertomus, joka sisältää lukemattomia muita. Tallaista kertomusta käsittelee nyt lukemani kirja, joka tietenkin löytyi superkirjakaupastani. Pienestä ajatuksesta, joka esitetiin itsenäistymisen kuohujen käydessä kovimmillaan on kasvanut todella merkittävä osa yhteiskuntaa, ja varmaankin sen kasvu jatkuu ja muuntuu ajan myötä. Kun eräs esi-isäni eli Axelius Kempe aloitti yliopistolliset opintonsa, niin samana vuonna aloitti toimintansa Turun Akatemia. Oppilasmäärä oli todella vähäinen, joskin perustajana oli kuningatar Kristiina. Ensimmäisessä vaiheessa Akatemiassa oli 11 professoria ja 250 opiskelijaa. Kun Kansalaiskorkeakoulu aloitti toimintansa, niin sinne ilmoittautui 72 oppilasta, mutta kevätlukukaudella oppilaita oli vain 54. Vaatimattomat olivat lähtökohdat, mutta eräillä asiaan innostuneilla oli palavaa haluaa saada aikaan muutosta. Kulun ajatuksen alkuunpanijalla professori Leo Harmajalla (1880 – 1949) oli kaksi suurta ajatusta: kansalaistietoja oli syvennettävä yhteiskuntatieteellisen opiskelun avulla, opintie ylioppilastutkintoa vailla oleville lahjakkaille nuorille oli avattava. Nämä ajatukset olivat jopa vallankumouksellisia tuollaisessa yliopistomaailmassa. Aloittivathan suunnilleen samaan aikaan opetuksensa myös ruotsinkielinen Åbo Akademi ja Turun suomalainen yliopisto. Kuitenkin näiden kahden muun yliopiston talous oli varmalla pohjalla ja siksi aloitustahti oli vaikuttavampi. Turun yliopisto oli kerännyt kansalaiskeräyksellä melkoisen suuren pääoman ja koko…