Knut Drake
Burg Hämeenlinna im Mittelalter
Eine baugeschichteliche unterscuchung
Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja n:o 68
Weilin & Göös, Helsinki, 1968, 178 sinua ja 40 liitekuvaa.

Kun pitäisi kirjoittaa jotain älyllistä Hämeen alueen historiasta, joka on sidoksissa kotipitäjäni ja naapuripitäjien historiaan, niin tuli hankkineeksi tämän kyseisen väitöskirjan, Lukeminen oli toki vuosien käyttämättömänä pysytelleen saksan kielen osaamattomuuteni tähden kohtuullisen vaivalloista. Mutta jotain kuitenkin sain selville.

Kiinnostukseni koskee erityisesti kysymystä Vanain linnoituksesta tai kaupungista, joka mainitaan ns. Novgorodin ensimmäisessä kronikassa, jossa kerrotaan tehdystä tuhoamismatka Hämeeseen, jossa oli poltettu ja hävitetty vanain kaupunki/linnoitus.

Kutenkin Knut Drake, joka toimi pitkään Hämeen linnan entisöinnin johtaja nojaa, ja pakosti silloisen tiedon mukaan, vanhaan teoriaan Vanain kaupungin ja Varikonniemen yhteisestä historiasta. Nyt kuitenkin amatöörit, joita muuten Egon Friedell kirjassaan Keskiajan kulttuurihistoria pitää parhaina mahdollisina historian asiantuntijoina, ovat löytäneen ns. Hangastenmäen alueen ja sen olemassaolon. Tämä paikka on hyvin lähellä Hakoisten linnavuorta. Drake kutenkin perustelee näkemystään Varikonniemen soveltuvuudesta Vanain kaupungin rooliin mm. seuraavasti:

Verwaltung Aufschluss, die allerding eher für die zentral gelegene Burg Hämeenlinna vorstellbar ist, als für die zu dieser Zeit an der Peripherie der Wohngebiete gelehne Burg Hakoinen. (Hallintotoiminnon, jotka ovat paremmin ajateltavissa keskustassa sijaitsevalle Hämeenlinnan vanhalle linnalle kuin Hakoisten linnalle, joka tuolloin asui alueiden reunalla). Tässä Drake viittaa Mauno Jokipiin teokseen Hämeen ristiretki, 1965, s. 42.

Oma mielenkiintonsa on Vanai-käsitteen määrittelyllä, eli onko kyseessä linna vaiko kaupunki. Varikonniemeen sopii paremmin käsite kaupunki, kun taas linnake tai linnoitus soppi paremmin Hakoisen lähellä sijaitsevalle Hangaistenmäelle.

Tämä Novgorodin kronikan mainitsema retki tapahtui vuonna 1311 ja suuntautui Hämeen maalle. Vanain linnakkeen asukkaat pakenivat kronikan mukaan läheiselle korkealle vuorelle, jota oli mahdotonta rynnäköllä valloittaa. Poltettuaan ja ryösteltyään ympäristö lähtivät novgorodilaiset palaamaan merelle, jonka ylitse he olivat aiemmin tulleet. Lähin Varikonniemen korkea mäkilinnoitus on kilometrien päässä sijaitseva Aulanko, joka ei ole lainkaan Hakoisten kaltainen pakolinna.

Pohditaan asiaa hivenen tarkemmin. Yleistä tietoa on, että Hämeen linna rakennettiin ennen vuotta 1300 ja se oli aluksi harmaakivinen sorakummulle tehty rakennelma. Se oli ilmeisesti melko vahvasti varustettu ja siksi sinne ei kannattanut ryöstöretkeä tehdä. Yli kymmenen kilometriä lähempänä merta oli nykyisin Hangaistenmäkenä tunnettu linnake, joka oli laajahko hirsivarustuksella varustettu asuin- ja sotilaslinnake.

Tulija ja ryöstäjät olivat novgorodilaisia, mutta kun Itämeri ja eritoten Suomenlahti olivat vilkkaan liikkumisen alueita 1300-luvun alussa, niin saattoi novgorodilaisten mukana matkalla ollut myös virolaisia ja muita Novgorodille alisteisia etnisiä ryhmiä. Kun viron kielessä vanha on vana, niin ehkä matka kohdistuikin vanhaan linnaan, joka olisi ollut helpompi tapaus kuin uusi linna, eli se nykyinen Hämeen linna. Vanha linna olisi ollut juuri Hangaistenmäki tai sen turvalinna Hakoinen, joita molempia saatettiin kutsua vana-linnaksi ja kun kronikka on kirjoitettu Novgorodissa, niin venäläisen suuhun sopi paremmin sana vanai kuin vana.

Draken puolustukseksi pitää kuitenkin todeta, että Hangaistenmäen löydöt ovat vasta aivan viimeisimpinä vuosina tehtyjä ja suurin osa alueesta on vielä perusteellisesti tutkimatta. Kuitenkin hän käyttää kirjassaan nimitystä Burg Vanaja (Sie drangen plündernd und sengend bis zur Burg Vanaja (Vanai) vor, stürmten dans hölzerne Vorwerk und steckten es in Brand. He ryöstivät ja laivattiin Vanajan linnaan (Vanai), upposivat puiseen barbikaaniin ja sytyttivät sen tuleen).

Dreke menee vielä pidemmälle katsoessaan Hämeen linnan olleen ryöstöretken varsinainen kohde:

Natülich düefen derartige Chronikvermerke nur com grano salis genommen warden, doc hist es durchaus möglich – der Chronik beschriebene Feldzug bis sur Burg Hämeenlinna geführt hat, in die im ehemaligen Kirchspiel Vanaja, nur drei km von seiner mittelalterlichen Kirche entfernt, auf einer Anhöhe liegt. “Burg Vanaja” würde somit neben “Tavasteborg”, “Tavastehus” und  “Kroneborg” eine weitere Benennung für ein und dieselbe Anlage sein. Andere Forscher sind allerdings der Meinung, das Ziel der Nowgoroder sei die Burg Hakoinen gewesen. (Erilaisia kronologisia muistiinpanoja voidaan tietysti tehdä vain periaatteella com grano salis, eli jos asia on täysin mahdollista – kronikan retki johti Hämeenlinnan linnaan, joka on entistä Vanajan seurakuntaa, vain kolmen kilometrin päässä keskiaikaisesta kirkostaan, sijaitsee kukkulalla. ”Vanajan linna” olisi siksi sama nimi samalle kompleksille kuin ”Tavasteborg”, ”Tavastehus” ja ”Kroneborg”. Muiden tutkijoiden mielestä Novgorodin päämääränä oli kuitenkin Hakoisten linna).  

Tässä Drake menee mielestäni kovasti sivuraiteille, jopa hänen käytettävissään olevan tiedon pohjalta katsottuna.

Hain itse tieto Draken näkemyksistä Vanai-linnotus/kaupunki käsitteestä. Hän todellisuudella yllätti minut enemmän kuin paljon kytkiessään Vanain linnoituksen  ja nykyisen Hämeen linnan yhdeksi ja samaksi rakennelmaksi. Mutta, kirja kaikkiaan mielenkiintoinen, joskin paljon tekemistä vaali sen lukeminen ja oli erittäin hidasta ja vaivalloista.

Kirjan kuvitus on todella suurella asiantuntemuksella laadittua ja havainnollinen. Se kertoo Draken suurestä ja perusteellisesta perehtymisestä linnan rakennushistoriaan sekä kaikkiin sen rakenteisiin.