Helsingin yliopiston poliittisen historian Professori Kimmo Rentola kirjoittaa Helsingin Sanomissa 6. lokakuuta 2020 mielenkiintoisesti Paasikivestä ja antaa tunnustuksen Mauno Koivistolle. Tämä on julkaistu kunnianosoituksenna sekä kirjoittajalle, että kirjoituksen kahdelle kohteelle. Se he kaikki ansaitsevat. Ja tästä se lähtee… ”Patkuliksi” haukuttu Paasikivi oli sekä myssy että hattuVanhasuomalaisen myöntyvyyslinjan edustajana tunnetulla valtiomiehellä oli toinenkin puoli. Kimmo Rentola ENSI VIIKOLLA tulee sata vuotta Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhansopimuksen allekirjoittamisesta Tartossa. Marraskuun lopussa on kulunut 150 vuotta Suomen pääneuvottelijan J. K. Paasikiven syntymästä. Toisissa oloissa merkkipäiviä vietettäisiin juhlavasti. Jos etäily (”digiloikka”, sanovat humoristit) sisältää terveyshyötyjen lisäksi muutakin myönteistä, pönötyksen vaikeutumisen voisi mainita. SUOMEN idänsuhteissa on jo Ruotsin ajalta eli kohta 300 vuotta ollut kaksi päälinjaa, hatut ja myssyt. Hatut ovat panneet Venäjälle kovan kovaa vastaan, etenkin jos saatavissa on ollut ulkovaltojen tukea. Myssyt puolestaan ovat pyrkineet hoitamaan asiat mukautumalla, kunhan ydin säilyy. Vastakkaiset suunnat ovat tuottaneet repivää riitaa: myöntyväiset vastaan perustuslailliset, kekkoslaiset vastaan honkaliittolaiset. Ja jommankumman suunnan ylivalta on johtanut surkeisiin seurauksiin. Hattujen aikana tuli hävittyjä sotia Venäjän kanssa, alkaen ”hattujen sodasta” eli pikkuvihasta. Myssyjen aika puolestaan johti moraalia heikentäviin nöyrtymisiin. Idästä ei koskaan kuulunut, että tällä hyvä, tämä riittää. Paasikivi oli vanhasuomalainen myöntyvyysmies. ”Patkulin” maineen sinetöi Tarton rauha. Suomen oikeisto haukkui häpeärauhaa, kun ei…