Kirjavisa 13
Yleinen / 27.9.2023

Tällaisen vastauksen uuteen kirjavisaan lähetin, se meni myöhässä, kuten olin jo ajatellutkin tehdä. En siis osallistu, juuta mielenkiintoisia mielikuva visan vastaaminen herättää. Arvoisa Visaisäntä, Tämä ei ole todellinen vastaus menneen viikon visaan. En siis edes yritä päteä tietäjänä ja osaajana. Visan runo ei soittanut minussa minkäänlaista kelloa tai hälytintä, vaikka kuin yritin pohdiskella. Sitten päätin kokeilla, että mitäs tämä tekoälyt osaa asiasta sanoa, eli osaako paremmin kuin minä? Kirjoitin siis Chat FGPO:n sivulle kysymyksen kuka on kirjoittanut runona ja sen lisäksi pistin koko runositaatin mukaan. Ja sieltä tuli vastaus: ”Esittämäsi lainaus on peräisin suomalaisen runoilija Eeva-Liisa Mannerin runosta ”Minä kuljeksuin tuvan ja kammarin” vuodelta 1990. Eeva-Liisa Manner (1921-1995) oli merkittävä suomalainen runoilija ja kirjailija, joka tunnetaan erityisesti modernin ja ekspressionistisen runouden edustajana. Hänen runonsa käsittelevät usein luontoa, ihmisen suhdetta ympäristöön sekä ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja. Mannerin tuotantoa pidetään tärkeänä osana suomalaista kirjallisuutta.” Kun olin alkuun päässyt niin kysyin lisää, eli ” missä kokoelmassa Eeva-Liisa Mannerilla on runo ”Minä kuljeksuin tuvan ja kammarin”. Ja vastaus tuli todella nopsaan: ”Eeva-Liisa Mannerin runo ”Minä kuljeksuin tuvan ja kammarin” kuuluu hänen runokokoelmaansa nimeltä ”Kuolleet vedet,” joka julkaistiin vuonna 1951. Tämä kokoelma oli Mannerin ensimmäinen runokokoelma.” Eli itse en tiennyt mitään, mutta tiesikö tekoäly paremmin? Jos…

VISASITAATTI 12

Arvoisa Visaisäntä. Joskus me suomalaiset olemme hitaita, usein jopa todella hitaita. Varsinkin jos kyse on eri taidemuodoista tai joskus jopa tieteestä. Visakohteen kohdalla ollut toisin. Se kirjoitettiin 1879 ja saatiin suomennettua jo vuonna 1880. Varmaan todella harvoin saadaan todellista taidetta näin nopeasti suomennettua. Tietenkin kaikki hömppä kääntyy suomeksi todella nopeasti, siihen ei varmaankaan suurta perehtymistä vaadita. Päähenkilö on avissa oleva kolmen lapsen äiti. Onneksi elämme toisenlaisessa yhteiskunnassa kuin tuohon aikaan oli vallalla, jopa pohjoismaissa. Saatiinhan suomenkin naisten äänioikeus vuonna 1906 ja vielä enemmän kuin muualla, eli naiset saivat mahdollisuuden olla ehdokkainen eduskuntavaaleissa ja heitä tuli 10% uuden eduskunnan jäseniksi. Ja sitten Miina Sillanpää oli jopa ministerinä Tannerin hallituksessa. Siinä muuten kaksi suomalaisen yhteiskunnan todella suurta rakentajaa! Kirjalla on useita suomentaja. Heistä ainakin Maila Talvio ja Eino ovat saaneet suomennoksilleen painoasun. Ensimmäisen kerran kun tämä näytelmä suomennettiin, niin sen nimi oli Nora, tämä on tietenkin päähenkilön nimi, eli näin siis vuonna 1880. Nykyisin siitä käytetään nimitystä Nukkekoti, joka paremmin varaa alkuperäistä norjalaista nimeä Et Dukkehjem. Kirjoittaja ei varmaankaan kaipaa erityisesti esilletuomista, sillä hän on tietysti ehkä yksi kuuluisimmistä norjalaisista eli näytelmäkirjailija Henrik Ibsen (1828 – 1906). Terveisin ja naisten oikeuksien puolesta