Kirjavisa 7

Arvoisa Visaisäntä, Nyt tuli osuma, sillä viimeisi ovat olleet aivan liian vaikeita kuten Marlowekin. Kyse nyt tällä kertaa on todellakin maailmankirjallisuudesta ja samalla itselleni merkittävästä kirjallisuudesta ja juuri tämän kirjalilijan teosten kautta. Kun opiskelin 70-luvulla Brysselissä, niin yliopiston vaatimusten mukaisesti ohjelmassa oli myös pakkoflaami. Nyt tässä astui kuvaan m. tämä teos kirjailijan muiden teosten myötä. Kirja, kuten useat tekijän teokset, oli käännetty flaamiksi, virallisesti hollanniksi. Olin niitä aiemmin lukenut niin suomeksi kuin tankannut ruotsiksi, mutta olivathan ne tuttuja kuitenkin. Siinä minä sitten luin rinnan Laila Järvisen suomennosta, alkuperäistä ruotsiksi kirjoitettu ja flaamin kielistä teosta, niin ja opin kuin opinkin riittävästi pakkoflaamia. Se oli kuitenkin iloinen asia, sillä silloin valaistuin kirjoittajan syvällisestä ja hyvin inhimillisestä filosofiasta. Juuri kirjailijana ja kuvataitelijana esiintynyt kirjailija on minun mielestäni erityisesti syvällinen filosofi, joka on tuottanut kauneinta kuvaa ja upeinta tekstiä, mitä suomalaisessa filosofiassa on tuotettu. Niin tämä minun johdattelijani flaamin kielen salaisuuksiin oli tietenkin Tove Jansson ja hän huikaiseva teoksensa kolmikkona Mumintrollet på kometjakt, Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Een komeet boven Moeminvallei. Tulevaa kesää toivotellen ja pysytään terveinä ja uskotaan hallituksen näkemyksiä.

Ekososialidemokratian puolustuspuhe

Nathan Lallemand Analyse des causes de la montée du populisme dans nos sociétés occidentales Etat de la Question IEV (Institut Emile Vandervelde), Bryssel, 2019, 21 sivua Belgiassa toimiva IEV omaa melkoisen kokemuksen populismin arjesta ja siihen olennaisesti meillä liittyvästä maahanmuuton todellisuudesta. Tämä yhteiskun-nallinen pamfletti on valmistunut Belgian sosialistipuolueen tutkimusinstituutissa (IEV) ja sen Ranskankielisessä sektiossa. Belgia on virallisestikin jakautunut kieliryhmiin ja muihin. Kokonaisuuden osat ovat flaaminkielinen alue, ranskankielinen alue sekä kaksikielinen Bryssel, mutta lisäksi on saksankielinen vähemmistö maan itäosassa. Yhteiselo on ollut hyvin vaikeaa ja stabiilin hallinnon aikaansaaminen hankalaa. Kaikki puolueet, paitsi vihreät, ovat muotoutuneet oman kielellisen identiteettinsä mukaisesti. Meillä Suomessa muodosti Maalaisliitosta eronnut SMP ja Vennamo todellisen populistisen puolueen, mutta se ei ollut ideologiastaan äärioikeistolainen ja erilai-suuteen vihamielisesti suhtatuvat puolue. Siis ei samaa etnistä vihaa kuin Persuil-la on ohjelmassaan. Belgiassa syntyi 1970-luvulla poliittinen puolue Vlaams Blok, joka nykyisin toimii nimellä Vlaams Belang. Puolue ei ollut van belgialais-nationalistinen vaan juuri flaaminkieliseen kansanosaan keskittyvät. Eli heille jo-pa saman kansan eri osat olivat eriarvoisia. Tietenkin tästä seurasi, että jo vuosi-kymmeniä jatkunut maahanmuutto, ensin Etelä-Euroopasta ja sittemmin Pohjois-Afrikasta oli puolueen tykityksen kohteena. Nykyisin heidän kannatuksensa on valtion mittakaavassa jonkin verran korkeampaa kuin meidän persujen. Nykyisin Vlaams Belang on saanut myös kilpailijan toimimaan flaaminkielisellä alueella…