Tätä on yhteisvastuu

Toivo KIVIPELTO YHTESVASTUUN VUODET Alajärvi sotavuosina 1939 – 1945 Omakustanne, 2014 175 sivua Alajärvellä asustava kälyni lykkäsi mennen syksyn aikana käteeni pienen melko vaatimattoman teoksen ja pyysi minua tutustumaan siihen. Taisi vielä mainita, että kirjoittaja on toiminut hänen historianopettajanaan. Siis ei mikään huono suositus. Eikä ole mikään huono teos tuo pieni vaatimaton kirjanen. Eteläisen Hämeen lukijalle kirjassa oli ensimmäinen hämmästyttävä tosiasia Alajärveen maatilojen koko. Tai oikeastaan pienuus, sillä yli 50 hehtaarin tiloja oli pitäjässä vain kaksi, eivätkä nekään olleet yli 100 hehtaarin suuruisia. Kun me Hämeessä ollaan nähty ja koettu jopa 200 hehtaarin torppia ja useiden tuhansien hehtaarien kartanoita ja ratsutiloja. On niitä ollut yli usean kymmenenkin tuhannen hehtaarin kokoisia. Tähän pieneen tilakokoon on ollut varmaan syynä maatilojen jako perillisten kesken. Tätä ei aiemmin Hämeessä juuri harrastettu ja tilat pyrittiin pitämään yhden perillisen hallussa. Tämä tilojen pienuus on ollut syynä myös siirtolaiseksi lähtemiseen, sillä olihan luvassa maata sitä haluaville – tosin eri puolilla maailmaa. Tämä oli tilanne siis vuonna 1939 ennen sotiamme. Tosin itsenäistymisen alussa vuonna 1918 oli tapahtunut torpparivapautus, jonka perusteellä Alajärvelle muodostetiin 93 uutta tilaa. Kun lisäksi kunnan asutuslautakunta haki vuonna 1922 maata lähes 30 mäkitupalaiselle, joilla ei ollut torpparivapautuksen suomaa statusta, niin tästä on vain ollut seurauksena…