Mitä on yhdenvertaisuus?

Antti KauppinenMistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta?ImpulssejaKalevi Sorsa -säätiö, helmikuut 2020, 25 sivua Déclaration des droits de l’homme et du citoyen eli Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus laadittiin ja annettiin Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä 26. elokuuta 1789. Se julisti yksilöiden luonnolliset oikeudet ja ne oli tarkoitettu toteutettavaksi. Vielä tänäänkin tämä julistus on korkein aste Ranskan oikeusjärjestelmässä, eli se menee jopa perustuslain edelle. Julistuksen ensimmäisessä artiklassa todetaan sen kaikkein keskeisin sisältö: Tous les êtres humains naissent libres et égaux en dignité et en droits. Ils sont doués de raison et de conscience et doivent agir les uns envers les autres dans un esprit de fraternité.» (Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja yhdenvertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heillä on ymmärrys ja tietoisuus ja heidän tulee toimia toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”) Yleensä tämä julistus tiivistetään kolmen sanan mittaiseksi julistukseksi, eli ranskaksi se kuuluu: Liberté, Égalité, Fraternité! Kuitenkin yli 230 vuoden aikana tuosta julistuksesta ja sen sisällöstä on syntynyt valtava määrä filosofisia, yhteiskunnallisia, sosiologisia, taloudellisia jne. tieteellisiä teoksia. Vielä enemmän se on saanut aikaiseksi erilaisia populaareja näkemyksiä ja tulkintoja. Julistus lienee yksi historian eniten kommentoiduista julistuksista, mutta se kertoo julistuksen keskeisestä merkityksestä ihmiskunnalle, yksilöille kuin myös erilaisille yhteiskunnillekin. Tämän Kauppisen artikkelin kannalta juuri tuo toinen käsite égalité on…

Kriisien jälkihoito

Kriisin jälkeinen talouspolitiikkaa Attac ry, 2013,24 sivua Postiluukusta kolahti torstaina jo seitsemän vuotta sitten valmistunut pienen lehtinen talouskriisiin jälkihoidosta. Se on julkaissut Attac ry ja julkaisemiseen ovat osallistuneet lähinnä kollektiivisen tekijäryhmän jäseninä Omar El-Begawy, Jan Otto Andersson, Lauri Holappa, Heikki Patomäki, Katarina Sehm Patomäki ja Matti Ylönen. Kielenhuollosta on vastannut Eeva Talvikallio, taitoon tehnyt Anna Kalso ja kannen kuvan on luonut Harri-Pekka Savolainen. Kokonaisuus käsittää kahdeksan tiivistä artikkelia, ja jokaisen lopussa on mainittu muutama keskeinen ko. artikkelin asiaa käsittelevä teos ja/tai nettiosoite. Helposti voisi pitää kirjoituksia menneen talven lumina, sillä pääsääntöisesti se käsittelee vuoden 2008 talouskriisiin jälkiselvittelyjä ja miten sen aiheuttamista valtavista vaikeuksista voitaisiin parhaiten selvitä. Kuitenkin juuri parhaillaan maailmassa on meneillään koronaviruksen aiheuttama pandemia ja sen vaikutukset talouteen ja myös koko muuhunkin yhteiskuntaan ovat arvaamattoman suuret. Suomen kohdalla puhumme jo summasta, joka lienee hyvinkin puolen koko vuoden budjetista. Siis todella merkittävästä talouden tapahtumasta ja siten myös taantumasta. Tuon vuoden 2008 kriisin taustalla olivat eritoten Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoiden häiriöt, joka aiheuttivat pankkien ja muiden rahamarkkinalaitosten kaatumisista ja tarvetta sosialismiin, eli valtion tukeen ja apuun. Taas kerran tapahtui niin, että voitot oli yksityistetty, mutta vastuu sosialisoitiin ja kaadettiin veronmaksajien niskaan. Tämän kriisin taustalla olivat rahalaitosten nopeiden voittojen tavoittelut, joka keskittyi pelkästään rahatalouteen ja…