Ossin Blogi

Esko Seppänen Mistä Suomi vaikenee Into 2016. 281 sivua Entinen terävyys on tallella ja ruoska viuhuu kirjoilijoiden selkänahkoja sivallellen. Seppäsen juuri hiljan ilmestynyt kirja sattui käteeni odottamatta ja pyytämättä, mutta mielihyvää se kuitenkin tuotti. Ekonomiksi opiskellut ja toimittajana eritoten Yeisradiossa toiminut Seppänen toimi vasemmistoliiton kansanedustaja vuosina 1987 – 1996 ja sen jälkeen Euroopan unionin parlamentissa vuosina 1996 -2009. Taloustieteellisen koulutuksen saaneena hän on todella runsaassa kirjallisesta tuotannossaan käsitellyt pääsääntöisesti talouteen, talouspolitiikkaan ja talousvaikuttajiaan liittyviä asioita. Näin hän tekee tälläkin kertaa. Seppäsen kirja ei ole mikä tahansa huitaisu, sillä hän perustelee näkökantansa ja perustelee ne hyvin. Keskeiseksi luvuksi muodostuu ensimmäinen, joka on nimetty ”Kun raha puhuu, Suomi vaikenee…” Tämä kuvaa hyvin koko kirja teemaa, oli kyse sitten kansallisista asioista, päätöksissä Euroopan Unionin tasolla tai Euroopan Keskuspankissa, jossa muuten päätöksistä ei saa kertoa, ellei sitä erityisesti sallita. EKP:n päätöksistä ei saa kertoa omaa kantaansa käsiteltyihin asioihin. Eli kyseessä on kaikkea muuta kuin läpinäkyvyyttä harrastava kansainväline ja eurooppalainen organisaatio. Mistä ”Suomi vaikenee kirja” on enemmän kuin ajankohtainen. Olemme saanet juuri lehdistö ja netistä lukea Nokian renkaiden suuresta testihuijauksesta. Testituloksia manipuloimalle on synnytetty hyvän laadun vaikutelma. Näin on saatu myynti kohoamaan ja samalla yhtiön tulos paranemaan. Tämä on taannut johdolle vuosittaiset miljoonapalkkiot ja bonukset…

Jarmo Peltola Pääradan ja kolmostien kunta Janakkalan historia 1866 – 2014 Janakkalan kunta 2015 471 sivua Paikallishistoria ovat yleensä lukijalle tavattoman puuduttavia ja epämielenkiintoista luettavaa. Eikä syy ole välttämättä lukijassa. Usein nämä teokset hankitaankin vain kirjahyllyn täytteeksi, ollaan me niin vaan paikallishenkisyyttä korostavia periaatteella. Itselleni paikallishistoriat ja kylähistoriat ovat mielenkiintoista luettavaa ja ovat todella mielenkiintoisia tietolähteitä. Usein kirjoittaja on todella suuren urakan edessä ja lähdemateriaali on hyvinkin moninaista. Janakkalasta on kirjoitettu aiemmin kaksi pitäjänhistoriaa. Veikko Kerkkonen kirjoitti vuonna 1931 ilmestyneen historiateoksen ja hän uudisti sen totaalisesti vuonna 1976. Nyt kyseessä siis on kolmas versio, jonka oli tarkoitus keskittyä uuden kunnallislain voimaantulon jälkeiseen historiaan, siis tavallaan Janakkalan historiaan vuoden 1866 jälkeen. Lisäksi useista Janakkalan kylistä on ilmestyneet omat kyläkirjansa ja jo vuodesta 1951 alkaen on ilmestynyt vuosittainen, sekä mennyttä ja olevaa käsittelevä Janakkala ennen ja nyt vuosikirja. Lehtitietojen mukaan teoksessa on pyritty kuvituksen monipuolisuuteen ja siitä on todella onnistuttu. Teos on täynnä lukuisia koko aukeaman kuvia ja pienempiäkin. Taitolta on vaadittu todella paljon, että kuvista muodostuisi jonkinmoinen synteesi teoksen kirjalliselle sisällölle. Yleensä kuntahistorian pakkopullasta ei ole päästy eroon tälläkään kertaan, sillä kunnan hallinnon henkilökuvia on teoksessa runsaasti. Kuten sijansa ovat saaneet myös keskeiset kunnalliset luottamustoinen- sekä viranhaltijat. Ne ovat yleensä tyypillisiä…

Pirjo Ala-Kapee ja Marjaana Valonen Yhdessä elämä turvalliseksi SAK:laisen ammattiyhdistusliikkeen kehitys vuoteen 1930 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y. Helsinki 1982 816 sivua Olen ilmoittanut Kirjavisassa, että luen ennemmin 800 sivuisen SAK:n historian kuin nykyistä kotimaista kaunokirjallisuuttaa. Se pitää todellakin paikkansa, sillä suurella mielenkiinnolla luin Ala-Kapeen ja Valkosen kirjoittaman teoksen, joka kuvaa Suomessa tapahtunutta ammatillista järjestäytymistä ennen vuotta 1930. Oikeastaan tuohon aikaan meillä Suomessa oli ammatillinen järjestäytyminen vain ns. tavallisten työläisten toimintaa, jota isommat ja pienemmätkin herrat katsoivat vääräsilmäisesti. Nykyisin jo valkokauluksinenkin väki on perustanut omat ammattiyhdistyksensä ja ehkä niiden joukosta löytyvät lakkoherkimmätkin ja taistelutahtoisimmatkin ryhmät. Ennen siis oli toisin. Kuitenkin työväestön taistelu järjestäytymisoikeudesta ja oikeudesta omien asioidensa kollektiiviseen ajamiseen, on tässä ja nyt samankaltaisia kuin se oli yli sata vuotta sitten kun ammatillinen järjestäytyminen maassamme alkoi. Mutta onko mikään yli sadan vuoden aikana muuttunut? Ja jos jotain on niin mitä se mahtaa olla? Tällaisiin kysymyksiin saa vastauksen kun lukee työväenliikkeen alkuaikojen historiaa. Helpoin on vastata muutokseen. Aiemmin mainittu toimihenkilöiden ja muiden herrojen toteutunut ammatillinen järjestäytyminen on ollut suuri tapaus. Opettajilla on oma OAJ:nsä, joka on ollut intohimoisesti ajamassa opettajien etuja. Joskin vastapuolena on ollut yhteiskunta, eli valtio ja kunta, eli me kansalaiset. Yleensä tämä herrojen järjestäytyminen koskee juuri yhteiskunnan palveluksessa…

Pentti Sainio Kummolan kääntöpiiri: Urheiluviihteen kulissien takaista peliä Into-kustannus 2014 319 sivua Tasan viikko sitten, keskiviikkona, toukokuun 28. päivänä tuli Helsingin hovioikeudesta päätös, jossa todettiin, että Kalervo Kummolasta Into-kustantamon ja Pentti Sainion kirjan voi julkaista. Puuttuminen julkaisuprosessiin olisi ollut näet perustuslaissa taatun sananvapauden ja ennakkosensuurittomuuden vastaista. Rötösherranen kirjoittaa blogissaan jo 3. huhtikuuta seuraavasti: ”Nyt kun Kummola & kumpp. lähtivät näin aktiivisesti kampittamaan julkaisua, tulee mieleen kaksi johtopäätöstä: 1) kirjassa on oltava jotain poikkeuksellisen törkyistä ja mielenkiintoista, joka oikeasti ansaitsee tulla julki, ja 2) kirjassa väitetty pitää paikkansa. Miksi muuten sen julkaisua yritettäisiin torpata?” Tämä Kummolan ja jääkiekkoliiton toiminta on todella mielenkiintoista. Kun on lukenut kirjan, niin ihmetys on vielä suurempi. Onko Kummolalla Into-kustantamon osakkeita, vai onko hänellä joku muu tapa hyötyä taloudellisesti tästä kirjasta? Näin siksi, että kirja on todellisuudessa kovin kiltti Kummolalle ja pääsääntöisesti kaikille. Periaatteessa kaikki kirjan tiedot ovat olleet yleisesti saatavilla, nyt ne vain on koottu kokonaisuudeksi ja pantu kansien väliin. Mutta kyllä kirjasta toki löytyy yksi pelle. Hän on suureksi liikemiesneroksi ja –kyvyksi usein mainittu ja leimattu Hjallis Harkimo. Tämän gurun liiketoimiin on kaadettu rahaa saaveittain, niin yhteiskunnan kuin yksityistenkin yritysten toimista. Kaikki vaan on mennyt pieleen. Ehkä suurin kupru oli Harkimon suuruudenhullu hanke rakentaa Hampuriin…