Kriisien jälkihoito

Kriisin jälkeinen talouspolitiikkaa Attac ry, 2013,24 sivua Postiluukusta kolahti torstaina jo seitsemän vuotta sitten valmistunut pienen lehtinen talouskriisiin jälkihoidosta. Se on julkaissut Attac ry ja julkaisemiseen ovat osallistuneet lähinnä kollektiivisen tekijäryhmän jäseninä Omar El-Begawy, Jan Otto Andersson, Lauri Holappa, Heikki Patomäki, Katarina Sehm Patomäki ja Matti Ylönen. Kielenhuollosta on vastannut Eeva Talvikallio, taitoon tehnyt Anna Kalso ja kannen kuvan on luonut Harri-Pekka Savolainen. Kokonaisuus käsittää kahdeksan tiivistä artikkelia, ja jokaisen lopussa on mainittu muutama keskeinen ko. artikkelin asiaa käsittelevä teos ja/tai nettiosoite. Helposti voisi pitää kirjoituksia menneen talven lumina, sillä pääsääntöisesti se käsittelee vuoden 2008 talouskriisiin jälkiselvittelyjä ja miten sen aiheuttamista valtavista vaikeuksista voitaisiin parhaiten selvitä. Kuitenkin juuri parhaillaan maailmassa on meneillään koronaviruksen aiheuttama pandemia ja sen vaikutukset talouteen ja myös koko muuhunkin yhteiskuntaan ovat arvaamattoman suuret. Suomen kohdalla puhumme jo summasta, joka lienee hyvinkin puolen koko vuoden budjetista. Siis todella merkittävästä talouden tapahtumasta ja siten myös taantumasta. Tuon vuoden 2008 kriisin taustalla olivat eritoten Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoiden häiriöt, joka aiheuttivat pankkien ja muiden rahamarkkinalaitosten kaatumisista ja tarvetta sosialismiin, eli valtion tukeen ja apuun. Taas kerran tapahtui niin, että voitot oli yksityistetty, mutta vastuu sosialisoitiin ja kaadettiin veronmaksajien niskaan. Tämän kriisin taustalla olivat rahalaitosten nopeiden voittojen tavoittelut, joka keskittyi pelkästään rahatalouteen ja…

Erakkous on?

PeltonenErakotOmintakeisten suomalaisten elämäntarinoitaInto kustannus, Helsinki / Tallinna, 2020, 244 sivua Elämme erilaista aikaa, toissa päivänä tuli kuusi viikkoa täyteen vanhusten karanteenissa. Ennakkotieto vaati minut ja lankomieheni eristäytymään. Olen ollut käytännöllisesti katsoen kuusi viikkoa yksin, ei ole kuin puhelimen varassa keskusteluyhteyteni. Tosin ulkona ovat ystäväni käyneet ja toimittaneen mm. ruokaa, kirjoja ja muuta elämälle välttämätöntä Kuitenkin on ollut runsaasti aikaa lukea ja sivistää itseään. Itsensä sivistäminen ja siten oman minän rakentaminen ovat erittäin otollisia harrasteita tällaisena aikana. Tätä omaan minään kohdistunutta ja valtiovallane määräämää eristäytymistä vastaan on oma mielenkiintonsa Milla Peltosen kirjalla Erakot, joka käsittelee syytä tai toisesta eri tavoin erakoitumiseen päätyneitä henkilöitä ja usein jopa heidän erakoitumisensakin on hyvin erilaista ja eritoten sen syyt ovat todella moninaiset.  Ensiksi kuitenkin mainittava suomalaisessa populaarikirjallisuudessa harvinainen ominaisuus, jota oikeastaan viljelee vain suuri suosikkini Matti Klinge. Tämän teoksen kirjoittaja on käyttänyt onnistuneesti hyväkseen kaunokirjallisuutta, jossa usein kuvataan juuri erakoitumista. Ehkä heti alussa oleva viittaus Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen on juuri sellaista älyllistä hienoutta, jota harvoin saadaan suomeksi lukea ja kokea. Tämä on hyvin eurooppalainen tapa ja vielä erityisesti ranskalainen kirjoituskeino. Mutta toki muutkin, kuin vain kirjalliset tapaukset ovat päässeet mukaan ja varsinkin alkuosassa, jossa kerrotaan usein tarunhohtoisista Lapinkullankaivajista tai muista erakoituneista henkilöistä. Kirjan aloittavat…

Ongelmanuori

Teemu Keskisarja Hulttio Gustaf Mannerheimin painava nuoruus Siltala, Helsinki 2016, 288 sivua ISBN 978-952-234-385-7 Tunnustan avoimesti, että olen suuresti mieltynyt dosentti Teemu Keskisarjaan tyyliin ja tapaan kirjoitta asiallisia, tieteellisesti relevantteja teoksia ilmoista historiassa ja historian tekijöistä. Niin mielelläni tekisin Keskisarjasta historiankirjoituksen professorin, joka olisi kaikkien maamme yliopistojen historianlaitosten yhteinen virka, sillä hän jos kukkaan, osaa kirjoitta tekstiä, jota lukee mielellään iin historian ammattilainen kuin harrastajakin. Lisäksi olen antanut itselleni kertoa, että Keskisarjan teoksen myyvätkin kohtuullisen hyvin, sekin todistaa tekstin puolesta. Tämän kirjan kohteesta, eli Suomen marsalkka Gustaf Mannerheimista on kirjoitettu varmaan enemmän kuin kenestäkään muusta eli elävästä tai edesmenneestä suomalaisesta. Jostain oli lukevinani, että hänestä on yli 300 elämäkertaa, ja se on todella paljon. Kirjoittajat ovat olleet kritiikittömästi ja intohimoisesti Mannerheimin puolesta tai sitten häntä vastaan. On kutenkin hienoa lukea Keskisarjan tekstiä, joka soljuu hienon lukukelpoisena läpi koko kirjan, jossa ei asetuta kumpaankaan ääripoteroon, vaan ollaan tiukasti asiassa, ja niin on hyvä. Kuten teoksen alaotsikko tiukasti määrittelee, niin kyse on nuoren Mannerheimin olemisesta ja elämisestä. Tosin kirjan nimi hulttio on hivenen laajempi ja pitää sisällään huomattavasti pidemmän ajankulun. Teos voidaankin jakaa seuraaviin osasiin. Aika ennen Haminaa, aika Haminassa, aika Haminan ja Pietarin välissä sekä aika Pietarissa. Ihan lopussa on vain…

Bruxelles mon amour!

Tänään on surun päivä, siis kaikilla meillä joilla on sydämessä paikka Brysselille. Mutta me emme saa antaa periksi, emme vapauden ja demokratian tähden Kuunnellaan kaikki hieno Flash Mob, jossa esitetään Ode an die Freude, eli Oodi Ilolle, Beethovenin 9. sinfonia pieni osa. Se kuvastaa hyvin arvojamme, ei kukaan yksin vaan kaikki yhdessä me teemme sen! Tuo kaupunki antoi nuorelle maalaispojalle mahdollisuuden hienoihin akateemisiin opintoihin ja kokemusmaailman jolla ei ole vertaa.

Kieltä oppimaan – oikeasti hei!

Marju Markkanen”Hei, mä opin tän asian enkuks!”Toimintatutkimus ympäristötiedon ainesisältöjenja vieraan kielen oppimisesta sekä opettamisestaenglanninkielisessä oppituokiossaTurun yliopisto,Turku 2012165 sivua Kyseessä on Turun yliopistossa tarkastettu kasvatustieteen oppialaan kuuluva väitöskirja, joka on paperiversiona myynnissä, mutta myös saatavissa e-kirjana (PDF-muodossa) osoitteesta: https://www.doria.fi/handle/10024/84799. Olen pitkään toiminut itse koulussa, jossa käytettiin koko kahdentoista vuoden opiskeluista puolen vieraskieliseen opetukseen tai oikeammin vieraalla kielellä tapahtuvana opetukseen. Juuri sisällön opettaminen vieraalla kielellä on tutkimuksen keskeinen ajatus. Kun vielä väittelijä kuuluu ystäväpiiriini ja varsinkin hänen kummitätinsä, niin sekin on omiaan herättämään mielenkiitoni kyseistä opinnäytettä kohtaan. Tietenkin otos on hyvin suppea, mutta se kuitenkin kertoo omaa vääjäämätöntä kieltään sisällön opettamisesta vieraalla kielellä ja sen suuresta hyödystä oppilaan oppimisen kannalta. Oppimistapahtuma saa oppilaan mukaansa entistä intensiivisempään oppimiseen ja siten oppimistulokset paranevat koko rintamalla. Tutkija oli köyttänyt aineistona oman koulunsa oppilaita ja verrokkiryhmänä oli perinteisesti opetettu musiikkiluokka, jonka oppilaat ovat jo valikoituneita ja yleiseltä lähtötasoltaan parempia ja usein jopa motivoituneempiakin. Seuranta-aika on toki melko lyhyt, mutta etuna on saman opettajan käyttäminen molempien ryhmien opetuksessa ja tiukasti pidetty oppimispäiväkirja. Tulokset ovat, ainakin oman kokemukseni mukaan, todella yleispäteviä ja siten koko koululaitokseen ja sen opetukseen sovellettavia. Vieraalla kielellä tehty sisällöllinen opetus ei parantanut vain kielen oppimisen tuloksia, vaan se paransi myös kaikkia muitakin tuloksia. Oma…