Ossin Blogi

Pekka Viljanen Eeva-Liisa Hynynen Kittilään laki Otava, Helsinki/Keuruu. 2020, 400 sivua Italia on mainio maa, siellä valmistetaan eräät maailmaan parhaimmat urheiluautot, mutta samaan aikaan siellä eletään vielä osittain, eritoten vanhan Kahden Sisilian kuningaskunnan alueella eli Etelä Italiassa, eräänlaisessa Rooman valtakunnan rappeutumisen jälkeisessä ajassa. Tuolloin valinneet epävakaat ajat synnyttivät eräänlaisen klientti järjestelmän, joka nykyisin tunnetaan Cosa Nostra (meidän asiamme) organisaationa, tuttavallisemmin Mafiana. Maanosamme aivan toisella laidalla, pohjoisessa Euroopassa on vallassa lähes samankaltainen järjestelmä, jota sivistyneesti kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi. Juuri tätä rakenteellisen korruption muotoa ja ilmestymään Lapin alueella sijaitsevassa Kittilän kunnassa käsittelevät tässä kirjassa professori Pekka Viljanen sekä toimittaja Eeva-Liisa Hynynen eli kirjan tekijät. Yleensä klienttijärjestelmän ja mafian pomona on toiminut mies eli capo, mutta pohjoisen sovelluksesta kyseessä on matruuna, eli nainen, eli nakkikauppias ja jopa ihan oikealta nimeltään on Päivikki toi jotain vastaavaa. Hänen erityssuojeluksessaan on hänen tossu veljensä ja kunnan kepulaiset ja persut, mutta myös osa vasemmistoliittolaisista ovat enimmältään hänen innokkaita apulaisiaan, joskin joitakin kunnan etua ajattelevia myös löytyy. Kansallisesta lainsäädännöstä he viis veisaavat ja ovat korottaneet itsenä sen yläpuolelle ja lakien ainoiksi tulkitsijoiksi, kuten Italian mafiosot ainakin. Eräänlaiseksi kirjan tunnuslauseeksi voidaan katsoa takakanne teksti: ”Mitä tapahtuu, kun kuntapäättäjät asettavat paikallisen yritystoiminnan kuntalaisten edun edelle?” Tästähän on todellakin kyse niin…

Pekka Viljanen Eeva-Liisa Hynynen Kittilään laki Otava, Helsinki/Keuruu. 2020, 400 sivua Italia on mainio maa, siellä valmistetaan eräät maailmaan parhaat urheiluautot, mutta samaan aikaan siellä eletään vielä osittain, eritoten vanhan Kahden Sisilian kuningaskunnan alueella eli Etelä Italiassa, eräänlaisessa Rooman valtakunnan rappeutumisen jälkeisessä ajassa. Tuolloin valinneet epävakaat ajat synnyttivät eräänlaisen klientti järjestelmän, joka nykyisin tunnetaan Cosa Nostra (meidän asiamme) organisaationa, tuttavallisemmin Mafiana. Maanosamme aivan toisella laidalla, pohjoisessa Euroopassa on vallassa lähes samankaltainen järjestelmä, jota sivistyneesti kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi. Juuri tätä rakenteellisen korruption muotoa ja ilmestymään Lapin alueella sijaitsevassa Kittilän kunnassa käsittelevät tässä kirjassa professori Pekka Viljanen sekä toimittaja Eeva-Liisa Hynynen eli kirjan tekijät. Yleensä klienttijärjestelmän ja mafian pomona on toiminut mies eli capo, mutta pohjoisen sovelluksesta kyseessä on matruuna, eli nainen, eli nakkikauppias ja jopa ihan oikealta nimeltään on Päivikki toi jotain vastaavaa. Hänen erityssuojeluksessaan on hänen tossu veljensä ja kunnan kepulaiset ja persut, mutta myös osa vasemmistoliittolaisista ovat enimmältään hänen innokkaita apulaisiaan, joskin joitakin kunnan etua ajattelevia myös löytyy. Kansallisesta lainsäädännöstä he viis veisaavat ja ovat korottaneet itsenä sen yläpuolelle ja lakien ainoiksi tulkitsijoiksi, kuten Italian mafiosot ainakin. Eräänlaiseksi kirjan tunnuslauseeksi voidaan katsoa takakanne teksti: ”Mitä tapahtuu, kun kuntapäättäjät asettavat paikallisen yritystoiminnan kuntalaisten edun edelle?” Tästähän on todellakin kyse niin…

SAMULI PAULAHARJU LAPIN MUISTELUKSIA Salakirjat 2014 271 sivua ja karttaliite   Lappi ja sen kansa on saanut uudelleen painettuna arvoisensa teoksen. Samuli Paulaharjun vuonna 1932 julkaisema teos LAPIN MUITELUKSIA on ilmestynyt uutena, entistä ehompana painoksena. Kyseessä on kulttuuriteko Lapin kansalle ja sen menneisyydelle. Tässä kirjassaan Paulaharju keskittyy Länsi-Lappiin, jossa ei oikeastaan tunneta valtakunnanrajaa kuin osittain teoreettisena ilmiönä. Kustantajan ilmoituksen mukaan on tulossa samalta tekijältä Itä- ja Pohjois- Lappiin keskittyvä teos SOMPIO, Luiron korpien vanhaa elämää, joka ilmestyi juuri sotia edeltäneenä aikana vuonna 1939. Kansallinen elämäkerrasto määrittelee kirjoittajan seuraavasti: ”Paulaharju, Samuli (1875 – 1944) kansanperinteen kerääjä, veiston ja piirustuksen opettaja, professori.” Hän tosiaankin toimi Oulun kuuromykkäkoulun opettajana ja tämän ansion puolesta hänellä olisi oma paikkansa kansakunnan kaapin päällä. Mutta opetustyönsä ohessa Paulaharju oli kulttuurimatkailija ja oman aikansa löytöretkeilijä. Löytöretkillään Lappiin ja Karjalaan, pääsääntöisesti kävellen, hevosella tai polkupyörällä, hän toimi kansan aiheellisen perinnön kerääjänä ja tekemisen havainnoitsijana eli etnografina. Tämä lisäksi hän oli folkloristi, eli pisti muistiin kansan runouksia, rukouksia ja muuta suullista perinnettä. Eritoten hän kuitenkin oli uskontotieteilijä, joka kokosi näkemyksiä, tietoja ja uskomuksia jumaluuksista, jotka Lapissa olivat hyvin moninaiset. Ehkä voimakkaasti hän osui ajallisesti eräänlaiseen saumakohtaan, jolloin pitkällinen siirtyminen luonnonuskoista kristilliseen yhtenäisuskoon oli tapahtumassa. Se ei ollut päivä tai vuoden…