Ossin Blogi

Atte KorteKunnan toimivalta ja harkintavalta yleisellä ja erityisellä toimialallaKarelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A; Tutkimuksia 4, Joensuu 2020, noin 333 sivua Todella harvoin tulee perehdyttyä melko vieraan tieteenalan keskeisiin ja mielenkiintoisiin teoksiin. Nytkin on kyseessä väitöskirja, jonka on aikaansaanut erinomaisen fiksu ja älykäs ystäväni. En ole lukenut kirjaa pelkästään ystävyyden tähden, vaan syyt ovat syvemmällä ja se käsittelee osittain oman vapaa-aikani kiinnostuksen kohteita. Tietysti pieni jalansija Könkään korvessa, joka puolestaan on Levin täydellistä korpimaisemaa, antaa minulle jonkinmoisen yleispätevän tietämyksen perehtyä asiaan. Tietenkin olen edelleen oman kuntani jäsen ja innolla seuraan myös naapureiden tekemisiä ja olemista. Vaikka oma koulutukseni ja ehkä oppineisuuseteni, meneekin väitöskirjan aiheen ulkopuolelle tai oikeastaan yläpuolelle, niin kuitenkin voin turvautua henkilöhistorialliseen taustaani, sillä eräs esi-isäni oli Turun akatemian historian ja yhteiskuntatiedon professori ja myöhemmin myös lainkäytön professori Axelius Kempe. Hän jo 1600-luvulla opetti perustuslakia, josta opetuksesta tuolloinen Turun piispa kanteli hallitsijalle. Asia ratkesi, kun Akatemian kansleri Pietari Brahe hallisijan puolesta ilmoitti, että professori Kempe saa jatkaa perustuslain luennoimista. Näin minulla on kaikki oikeudet esiintyä suurena ja kaikkitietävänä asiantuntijana tässäkin asiassa. Kun lisäksi Kempe perusti yliopiston kirjaston, johon sai Ruotsista suuren määrän kirjalahjoituksia, niin kykyni riittävät ihan mihin vaan. Aten Korteen väitöskirja on ns. artikkeliväitöskirja ja se koostuu kokonaisuuden yhteenvedosta, jota voidaan…

Leena Rossi Yksilö ja ympäristö Maalari Frans Lindin (1903 – 1988) elinikäinen ympäristösuhde muistiedon ja maisemamaalausten valossa Turun yliopisto, väitöskirja Turku 2015, 111 sivua Leena kiltti, vihdoinkin sain luettua väitöskirjasi ja se oli mieltä liikuttava kokemus. Se tuntui vaan jotenkin niin tutulta ja tavallaan jopa itse koetulta. Siinä oli varmasti yhteisen opettajamme Veikko Litzénin maailmankuvaa ja kuvaa historian tutkimuksesta. Ne olivat puolestaan osittain syntyneet hänen kiinnostuksestaan ranskalaiseen annalistihistoriotsija Marc Blochiin. Miten syvää kiitollisuutta tunnenkaan Veikkoa kohtaan kun hän aikoinaan oli minulle tärkein henkilö matkalla historian tieteelliseen tutkimukseen ja yleensäkin historian maailmaan. Pohdit todella mielenkiintoisesti ja perusteellisesti esimerkiksi haastattelujen käyttöä historiankirjoituksen materiaalina. Tietenkin olet hankkinut hyvät perustelut valinnallesi, joka on enemmän kuin toimiva. Juuri esim. haastattelujen ja muistiedon merkitystä ovat korostaneet molemman aiemmin jo mainitsemani idolini ja mestarini. Luin juuri kutenkin uutena painoksena akateemikko Heikki Wariksen väitöskirjan vuodelta 1934 ja siihen olennaisesti liittyvän toisenkin osan. Kolmas osahan ei koskaan valmistunut. Kyseessä on sosiaalihistorian ja sosiaalipolitiikan perusteos yhteiskunnan rakentuminen Pitkänsillan pohjoispuolelle I ja II. Ensimmäistä kertaa ne ovat julkaistua samassa niteessä, ja Into-kustannuksen toimesta. Teoksensa molemmin osissa, ensimmäinen keskittyy alueen kasvuun ja olosuhteisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja toisessa osassa hän käsittelee lähes kaikkea elämään ja kuolemaan liittyvä, Waris suvereenisti käyttää tilastoja ja…